Pakkoremontteja kannattaneiden europarlamentaarikkojen puolueita sopii rankaista jo eduskuntavaaleissa
Kovaa porua aiheuttanut rakennusten energiadirektiivi hyväksyttiin EU-parlamentissa äänin 343 – 216. Direktiivin tavoitteena on vähentää asumisesta ja rakentamisesta syntyviä kasvihuonepäästöjä ja energiankulutusta merkittävästi tulevan vuosikymmenen aikana.
Uusien omakotitalojen pitäisi olla päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen. Vanhojen omakotitalojen eristystä ja lämmitysjärjestelmiä tulisi parantaa niin, että ne saavuttavat energialuokan D vuoteen 2023 mennessä.
Kiinteistöliiton laskelmien mukaan energiadirektiivin voimaantulo koskettaa Suomessa 1,5 miljoonaa asuntoa, joista vajaat 570 000 on omakotitaloja. Energiatehokkuuteen tähtäävien remonttien hintalappu on 21 miljardia euroa vajaassa kymmenessä vuodessa.
Yksittäisen kotitalouden pakkoremontin hinta voi nousta kymmeniintuhansiin euroihin. Erityisen kipeästi pakkoremontit iskisivät taantuvien alueiden asuntoihin, jotka ovat elinkaarensa loppupuolella. Tällaisten talojen energiaremontit ovat Kiinteistöliiton mukaan täysin turhia ja kannattomia. Kiinteistöliiton arviosta on vaikea olla eri mieltä.
Kokonaan toinen kysymys on, että löytyykö näin valtavalle remonttimäärällä riittävästi tekijöitä. Tuskinpa. Varmaa vain se, että raju kysynnän kasvu kuumentaisi remonttimarkkinat ja nostaisi hintoja entisestään.
POLIITIKKOJEN reaktiot energiadirektiiviin ovat olleet kahdenlaisia. Direktiivin puolesta äänestäneet ovat korostaneet päätöksen myönteisiä ilmastopoliittisia vaikutuksia ja rauhoitelleet puheita pakkoremonteista. Niihin ei kuulemma ole tarvetta asiantuntijoiden puheista huolimatta.
Energiadirektiiviä vastustaneet poliitikot ovat todenneet yksikantaan, että esitys on järjetön ja sen toteuttaminen on täysin mahdotonta.
Vastustajat ovat muistuttaneet myös, että Suomen rakennuskanta on jo lähtökohtaisesti energiatehokkuuden osalta paljon paremmassa kunnossa kuin valtaosassa muita EU-maita. Tämä olisi pitänyt ottaa huomioon myös tavoitteita laadittaessa. Näin ei kuitenkaan ole tehty.
On päivänselvää, että äänestäjät laittavat energiadirektiivin puolesta äänestäneet puolueiden edustajat koville vaalikentillä. Siihen äänestäjillä on painavat perusteet.
LAKIESITYKSEN puolesta äänestäneillä suomalaisedustajilla samoin kuin heidän suomalaisilla puolueillaan on totisesti selittämistä. Kansalaisten on mahdoton ymmärtää, miksi vihreiden, vasemmistoliiton, kokoomuksen ja SDP:n edustajat ovat puoltaneet näin surkeaa esitystä.
Suomalaisista edustajista direktiiviä kannattivat pääministeripuolue SDP:n Miapetra Kumpula-Natri, kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, vihreiden Alviina Alametsä, Heidi Hautala ja Ville Niinistö sekä vasemmistoliiton Silvia Modig.
Perussuomalaisten Laura Huhtasaari, kokoomuksen Petri Sarvamaa ja SDP:n Eero Heinäluoma jättivät suosiolla äänestyksen väliin. Ilmeisesti he eivät ymmärtäneet, kuinka merkittävästä äänestyksestä oli kysymys. Heinäluoma on myöhemmin kertonut joutuneensa jäämään äänestyksestä pois ankaran flunssan vuoksi.
Suomalaisten kotitalouksien rahatilanne on korkeiden energiahintojen, korkojen nousun ja voimakkaan inflaation takia heikompi kuin vuosikausiin. Ylimääräistä rahaa toistakymmentä tuhatta maksaviin remontteihin löytyy vain harvalta kotitaloudelta. Turhiin remontteihin vielä vähemmän.
ON päivänselvää, että äänestäjät laittavat energiadirektiivin puolesta äänestäneet puolueiden edustajat koville vaalikentillä. Siihen äänestäjillä on painavat perusteet. Epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta esitystä on vaikea puolustaa järkiperustein.
Vähättelemällä lain sisältöä tai merkitystä puolueiden edustajat kaivavat itselleen vain syvempää kuoppaa. Vähintä, mitä euroedustajilta voi vaatia on, että he ymmärtävät hyväksymänsä lain sisällön ja sen vaikutukset.
Paljon reilumpaa olisi, jos edustajat toteaisivat, että kyllä, kannatin esitystä ja olen sitä mieltä, että yksittäisillä kotitalouksille aiheutuvat kustannukset ovat se hinta, mikä pitää maksaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Sellaista vaihtoehtoa, jossa poimitaan päätökset hyvät puolet, mutta unohdetaan sen huonot puolet, ei ole. Tai on, mutta sitä sanotaan äänestäjien sumuttamiseksi.
Ainoa onni onnettomassa päätöksessä on, että se ei ole vielä lopullinen. Seuraavaksi EU-elimet puivat esityksen sisältöä yhteistuumin. Näissä neuvotteluissa lain sisältöön on pakko tehdä merkittäviä muutoksia, jos EU on vähäänkään kiinnostunut jäsenvaltioidensa kansalaisten mielipiteistä.
Tekstiä muokattu 17.30 klo 14.20: Lisätty tieto Heinäluoman flunssasta, joka esti äänestykseen osallistumisen. Korjattu Petri Sarvamaan sukunimen kirjoitusasu.