Maaseudun arvostus on vain noussut pandemian ja sodan myötä
Selvästi yli puolet suomalaisista on valmis käyttämään verovaroja maaseudulla asumisen tukemiseen, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden, MTK:n ja Suomen Kylät -yhdistyksen teettämästä kyselystä.
Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia kannatti maaseutuasumisen tukemista verovaroin. Vastustajia oli 16 prosenttia, ja yhtä moni oli kannastaan epävarmoja.
Kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö tuki maaseutuasumista verovaroin. Keskustan kannattajista tätä mieltä oli peräti 99 prosenttia. Pienintä tukea ajatus nautti vihreiden keskuudessa, mutta heistäkin 54,8 prosenttia oi valmis maaseutuasumista tukemaan.
Toiseksi nihkeimpiä olivat kokoomuslaiset, joista 59 prosenttia kannatti ja 27,7 prosenttia vastusti maaseutuasumisen tukea.
Samassa tutkimuksessa kysyttiin myös, haluaisivatko vastaajat muuttaa maalle. Vastaajista 16,6 prosenttia sanoi haaveilevansa maallemuutosta. Vielä isompi joukko eli 27,6 prosenttia vastaajista sanoi haaveilevansa kyllä maallemuutosta, mutta piti sitä mahdottomana.
Yhteensä 44 prosenttia suhtautui siis myönteisesti maallemuuttoon. Näiden ihmisten määrä oli kasvanut kolmella prosenttiyksiköllä vuonna 2019 tehtyyn tutkimukseen verrattuna.
Maallemuutosta kiinnostuneiden määrä oli hiukan suurempi kuin asiaan kielteisesti suhtautuvien määrä. Ajatuksen maallemuutosta torjui nyt 41 prosenttia vastaajista.
Maaseutu sopii erinomaisesti myös eduskuntavaalien keskustelunaiheeksi. Selkeä enemmistö äänestäjistä haluaa tämänkin tutkimuksen perusteella pitää maaseudun elävänä.
Tutkimuksesta voi tehdä sen johtopäätöksen, että suhtautuminen maaseutuun asumisympäristönä on muuttunut myönteisemmäksi viime vuosien aikana. Taustalla voi nähdä sekä koronapandemian että Ukrainan sodan vaikutusta.
Pandemia opetti suomalaiset etätöihin. Moni toteutti käytännössä haaveen töiden tekemisestä kannettavalla tietokoneella kesämökin laiturin nokassa.
Pandemia sai myös monet kunnostamaan vapaa-ajan asuntojaan etätyöskentelyn tarpeita varten.
Venäjän hyökkäyssota on taas nostanut esiin maaseudun merkityksen huoltovarmuuden kannalta.
Suomen Kylät ry:n asiantuntija Johanna Niilivuo teki tutkimuksesta selkeät johtopäätökset. Asumisen monipaikkaisuudelle on nyt vahvaa kysyntää, johon kuntien pitää vastata:
”Kannustan kuntia suhtautumaan myönteisesti vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutoksiin ja kaiken kaikkiaan ottamaan aktiivista roolia mökkien muuttamisessa vakituisiksi kodeiksi”, Niilivuo totesi.
Taidatkos sen selkeämmin sanoa. Kuntien kannattaa takoa, kun rauta on edelleen kuumaa.
Maaseutu sopii erinomaisesti myös eduskuntavaalien keskustelunaiheeksi. Selkeä enemmistö äänestäjistä haluaa tämänkin tutkimuksen perusteella pitää maaseudun elävänä.
Keskustan kanta puolueena on yhtä selvä kuin keskustan kannattajien näkemys. Keskusta kannattaa esimerkiksi maaseudun tie- ja tietoliikenneyhteyksien parantamista. Puolue on ehdottanut myös opintolainavähennystä nuorille, jotka menevät valmistumisen jälkeen töihin syrjäseuduille.
Varsinkin maaseudulla asuvien kannattaisi vaatia muilta puolueilta selkeää vastausta siihen, ovatko ne valmiita parantamaan maaseudulla asumisen edellytyksiä.
