Auschwitz ei saa unohtua
Maanantaina tuli kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Neuvostoliiton puna-armeijan joukot vapauttivat Auschwitzin keskitysleirin. Tammikuun 27. päivää vietetään nykyään juutalaisten kansanmurhan holokaustin kansainvälisenä muistopäivänä. Suomessa sitä on vietetty vuodesta 2002 lähtien vainojen uhrien muistopäivänä.
Auschwitzin vapauttamisen muistojuhlaan Puolassa osallistui maanantaina vielä 200 leiriltä hengissä selvinnyttä. Pian on kuitenkin käsillä aika, jolloin näitä silminnäkijöitä ei voida enää kuulla. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että keskitysleirien historia ei unohdu.
Saksalaiset ovat joutuneet tekemään perusteellisesti tiliä menneisyydestään. Miten oli mahdollista, että suuri sivistyskansa alistui natsien vallan alle toteuttamaan sen hirmutekoja?
Ensiksi tarvittiin otolliset olosuhteet.
Adolf Hitlerin kansallissosialistinen puolue syntyi ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä talouskaaoksessa. Se oli aluksi vain merkityksetön marginaaliryhmä monien kaltaistensa joukossa.
Hitlerin erotti muista yrittäjistä taitava propaganda ja täydellinen häikäilemättömyys. Kymmenessä vuodessa hänen puolueensa nousi parlamentin suurimmaksi ryhmäksi.
Hitler nousi valtakunnankansleriksi muodollisesti laillisin menoin vuonna 1933. Sen jälkeen natsit alistivat nopeasti koko yhteiskunnan ja sen kaikki instituutiot komentoonsa tiedonvälitystä, oikeuslaitosta, kirkkoja ja yliopistoja myöten. Muiden puolueiden toiminta kiellettiin. Kaikki mahdollisuudet vallankäytön kontrolliin tuhottiin järjestelmällisesti.
Natsien ideologiaan kuului harhainen ajatus juutalaisten salaliitosta, joka pyrki hallitsemaan maailmaa. Juutalaiset olivat natsien mielestä syyllisiä myös Saksan ongelmiin. Siksi he ottivat tavoitteekseen juutalaisten tuhoamisen.
Tämä järkyttävä ajatus taottiin kansalaisten päähän massiivisella, kaikkialle ulottuvalla propagandalla. Pienimmätkin koululaiset opetettiin vihaamaan ja ilmiantamaan juutalaisia.
Tavallisille saksalaisille jäi vain kaksi vaihtoehtoa. He saattoivat liittyä natseihin tai alistua hiljaa heidän komentoonsa. Kolmas vaihtoehto, aktiivinen vastarinta vei vankilaan tai keskitysleireille.
Natsit valtasivat toisen maailmansodan alussa koko läntisen Euroopan Iso-Britanniaa lukuunottamatta ja etenivät pitkälle Neuvostoliiton alueelle. Tämä antoi heille mahdollisuudet toteuttaa käytännössä juutalaisten ja eräiden muiden etnisten ryhmien kuten romanien kansanmurha.
Keskitysleirien tappotehtaissa surmattiin yhteensä kuusi miljoonaa juutalaista. Natsit saivat holokaustin toteuttamiseen apua myös valloittamiensa alueiden väestöltä ja viranomaisilta. Antisemitismi oli yleinen ilmiö kaikkialla Euroopassa.
Siksi Auschwitzia kannattaa katsoa myös peilinä, joka paljastaa kaikissa ihmisissä piilevän mahdollisuuden pahuuteen, kun olosuhteet ovat otolliset.
Tutkimus on osoittanut, miten aivan tavalliset ihmiset taipuivat toteuttamaan hirmutekoja natsihallinnon aikana. Siksi Auschwitzia kannattaa katsoa myös peilinä, joka paljastaa kaikissa ihmisissä piilevän mahdollisuuden pahuuteen, kun olosuhteet ovat otolliset.
Auschwitzin viesti voidaan tänäänkin tiivistää usein toistettuun iskulauseeseen ”ei koskaan enää”. Iskulauseiden lisäksi tarvitaan myös tekoja.
On pidettävä huoli instituutioista, jotka pitävät huolta vallankäytön valvonnasta. Demokratia ja ihmisoikeudet eivät pysy voimassa ilman kansalaisten aktiivista tukea ja päättäjien sitoutumista.
Hälytyskellojen pitää soida aina, jos yhteiskunnan ongelmista aletaan syyttää tiettyä väestöryhmää kuten juutalaisia on kautta vuosisatojen syytetty Euroopassakin.
Valitettavasti antisemitismi ei ole Suomessakaan kuollut. Maanantain muistopäivää varjosti Turun synagogan töhriminen. Helsingissäkin on jouduttu uhraamaan varoja synagogan ja juutalaisen koulun suojeluun.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui maanantaina Auschwitzin muistotilaisuuteen. Hän käytti tilaisuutta hyväkseen tuomitsemalla antisemitismin ja rasismin ilmiöt Suomessa.
On toivottavaa, että presidentin arvovalta pysäyttää antisemitistisen toiminnan alkuunsa Suomessa.