Aika ihan huutaa sillanrakentajia apuun
Mikähän meihin suomalaisiinkin on mennyt?
Rauhallinen, hitaasti syttyvä, vähän flegmaattinen kansakunta on kaivanut sanan säilän kaapistaan ja heiluttelee sitä kuin kuumaverisemmät ihmistoverinsa etelän mailla.
Varsinkin politiikan puhe ja politiikan tekemisen tapa ovat muuttuneet nopeasti aggressiivisemmiksi, sanovat tutkijat.
Tunnistaa tämän moni itsessäänkin, ainakin, jos on ihan rehellinen. Mieli kuohahtaa liian helposti.
Olemme vastaan! Tai puolesta!
Tutkijat luettelevat syitä:
Somessa kuka vain voi laukoa mitä vain. Politiikka henkilöityy yhä lisää, ja kansalaiset kiivailevat. Kolmas syy ovat perussuomalaiset ja puolueen kärjekkäät tavat. Ja tietysti maailma on muutenkin hullunmylly.
KEHITYS oikein huutaa sillanrakentajia apuun. Tarvitaan enemmän kansalaissovun rakentajia ja toinen toisensa ymmärtäjiä. Vain siten demokratia, kansanvalta voi kukoistaa.
Toistemme suvaitseminen on kansanvallan peruspilareita. Yhteiskunnallisissa asioissa ei ole vain yhtä totuutta.
Sen ymmärtämisestä demokratian puolustus alkaa.
Se tarkoittaa, että toisella on oikeus olla eri mieltä kanssani, kertoa mielipiteensä ja toimia sen mukaan. Tämän hyväksyminen suojelee myös minun oikeuksiani.
Kehitys oikein huutaa sillanrakentajia apuun. Tarvitaan enemmän kansalaissovun rakentajia ja toinen toisensa ymmärtäjiä.
KESKUSTALLA on sillanrakentajan perinteet, mutta myös demokratian ja tasavallan puolustamisen perinteet. Sekä oikeiston että vasemmiston yritykset Suomen yhteiskuntajärjestyksen horjuttamiseksi saatiin torjutuiksi.
Siltojen rakentamisessa on nykypäivän keskustallekin tehtävää.
Muistamme Kyösti Kallion sovinnonpuheen Nivalan kirkossa kansalaissodan jälkeen: Ettei Suomessa olisi enää punaisia eikä valkoisia, vaan suomalaisia.
Siltojen rakentamista tarvittiin, kun kansakunnan oli noustava hävityn sodan jäljiltä. Maalaisliitolla ja Urho Kekkosella oli siinä raskas vastuu.
Kansanvalta oli Santeri Alkionkin ihanteena:
Alkion mielestä kansanvalta on ”kompromissi- eli sovittelusaavutus, jossa eri vivahdukset, mikäli mahdollista, otetaan huomioon”. Näin saadaan asioille ”harkitumpi perustelu”.
”Osin taustana on sekin, että Alkio näki kaikissa puolueissa jotakin oikeutettua ja huomioon otettavaa”, kirjoitti keskustafilosofi Seppo Niemelä.
Pohtikaamme sitäkin.
MEISTÄ kansalaisista kaikki on kiinni. Somekaan ei toimi itsenäisesti. Ihmisen sormet ja ihmisen mieli sen viestejä kirjoittavat. Meitä syyllisiä on paljon.
Mutta samalla olemme myös heitä, jotka voimme tilannetta korjata. Siihen ei suuria tarvita, vaikka vain runoilijan huokauksen muistaminen:
” Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää, / niin ette niin kovat oisi!”
Sillanrakentaja se Eino Leinokin oli.