Kansainvälinen Helsinki haastaa organisaatiot
Helsingissä asuu 650 000 kuntalaista, joista joka kuudes on ulkomaalaistaustainen.
Ennusteiden mukaan tulevina vuosina joka viides. Kansainvälinen kaupunki haastaa organisaatiot ja järjestöt pohtimaan omaa toimintaansa sekä palveluidensa saavutettavuutta kaikille tasapuolisesti.
Helsingin kaupungin kaupunkitiedon (15.3.) mukaan ulkomaalaistaustaisia eli syntyperältään ulkomaalaisia helsinkiläisiä oli vuoden 2019 lopussa 107 671. Tämä oli 16,5 prosenttia kaupungin koko väestöstä.
Ulkomaalaistaustaisista 81 prosenttia oli syntynyt ulkomailla eli kuului ulkomaalaistaustaisten ensimmäiseen sukupolveen. Suomessa syntyneitä eli ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen kuuluvia oli 19 prosenttia.
Suurin osa kaupungin väestönkasvusta 2000-luvulla on tullut ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.
Helsingin keskustan kuntavaaliohjelmassa peräänkuulutamme kaupungin palveluiden kehittämistä siten, että ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten erilaiset taustat ja elämäntilanteet tunnistetaan nykyistä paremmin ja palveluja annetaan useilla kielillä.
Kaupungin palvelut voivat näyttäytyvät byrokraattisilta ja tietoa palveluista on monesti hyvin vaikeaa löytää kielimuurin vuoksi ja siten niiden piiriin on myös vaikeaa hakeutua.
Tarvitsemme entistä paremmin kohdennettuja työllisyyspalveluita ja helposti saatavilla olevaa suomenkielen koulutusta.
Kuntavaaliehdokkaamme Vahideh Fana, jolla on omakohtaista kokemusta maahanmuutosta Suomeen 2000-luvun alusta, on nostanut vahvasti esiin sen, kuinka suuri merkitys työllistymisellä ja paikallisen kielen oppimisella on kotoutumisessa.
Hän esittää tärkeän havainnon siitä, kuinka työllistymistä voitaisiin edistää työnantajien taholta: ”Pitäisi myös ajatella niin, että työpaikka itsessään toimii vieraskielisen työntekijän ”kielikylpynä” ja kielelliset taidot karttuvat työn ohella kun sitä samalla opiskellaan”. Tämän näkökulman toivoisi saavan laajaa kannatusta ja johtavan konkreettisiin toimenpiteisiin rekrytoinneissa.
Kansainvälisyys on myös pitoa tänne muuttaneista opiskelijoista. Helsingin Keskusta esittää omassa vaaliohjelmassaan, että kansainvälisille opiskelijoille ja perheille tulee kehittää kummitoiminta.
Vuorovaikutus ulkomaalaistaustaisten ja kantasuomalaisten kesken on äärimmäisen tärkeää, jotta Helsinki on aidosti kansainvälinen kaupunki.
Se vaatii jokaiselta helsinkiläiseltä oma-aloitteista aktiivisuutta, mutta erityisen tärkeässä roolissa ovat ne organisaatiot ja järjestöt, joissa ihmisten on mahdollista kohdata ja oppia yhteistyötä myös työn ja opiskelun ulkopuolella.
Kotoutuminen on aina kaksisuuntaista.
Meidän tulee entistä vahvemmin tukea ulkomaalaistaustaisia jäsenistöä.
Helsingin Keskustan uutena toiminnanjohtajana ajattelen, että myös Helsingin piirin toiminnan tulee kehittyä siihen suuntaan, että se huomioi monikulttuurisuuden Helsingissä entistä vahvemmin.
Se tarkoittaa muun muassa kykyä palvella jäsenistöä vahvemmin englanninkielellä ja tuottaa politiikan sisältöjä monille eri kielille jäsenistön kielitaitoa hyödyntäen.
Meidän tulee entistä vahvemmin tukea ulkomaalaistaustaisia jäseniä politiikan tekijäksi kasvattamisessa ja tässä hyödyntäisin puolueen ja piirien välistä yhteistyötä.
Iloitsen siitä, että Helsingin Keskustalla on lukuisia ulkomaalaistaustaisia kuntavaaliehdokkaita. Heistä jokainen on ainutlaatuinen ja he tuovat tärkeää osaamista meidän kaikkien käytettäväksi ja kansainvälisen ja moninaisen Helsingin kehittämiseksi.
Toivon, että myös puolue hyödyntää tätä osaamista jatkossa.