Yksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Suomeen
Suomi on väestöltään pieni maa. Kooltaan vain yksi kaupunginosa maailman suurkaupunkia.
Globaalit IT- järjestelmät palvelevat miljardeja asiakkaita reaaliaikaisesti.
Miksi Suomessa ei voisi olla vain yksi 5,5 miljoonaa asukasta palveleva SOTE- ICT-järjestelmä? Esimerkkinä kauppa- ja pankkiala. On alueellisia toimintoja, mutta kansalliset IT-järjestelmät.
Asia on ollut useampana vuosikymmenenä Suomessa esillä, mutta toimeen ei ole ryhdytty. Nyt aika on sopiva. Eduskunta päättää hyvinvointialueiden rahoituksesta ja voi myös ohjata rahoituksen tehokasta käyttöä.
Toiminnaltaan samansisältöisen ICT-järjestelmien ostaminen eri hyvinvointialueille merkitsee samasta työstä useampaan kertaan täyden hinnan maksamista
ICT-yrityksille. Tämä on verivarojen tuhlausta.
Kun hyvinvointialueittain eri maakunnissa siirrytään vuoden 2023 alusta alkaen yhdistettyyn sosiaali- ja terveydenhoidon järjestelmään, olisi aika rakentaa maahan kaikkia alueita palveleva SOTE-ICT-järjestelmä.
Keskittäminen toisi merkittävän kustannusedun. Tavoitteena olisi löytää optimiratkaisu alueellisten ja valtakunnallisten järjestelmien välillä. Kokemukset alueellisten SOTE-ICT-järjestelmien uudistamisessa eivät kannusta jatkamaan pelkästään alueellisella toimintamallilla.
Luontevinta olisi laajentaa Kelan IT-yksikön toimintaa palvelemaan nykyistä monipuolisemmin eri hyvinvointialueita.
Kela on eduskunnan alainen yksikkö. Eduskunta voi myös päättää Kelan IT-toimintojen laajentamisesta.
Pekka Neittaanmäki
Keski-Suomen aluevaltuuston jäsen (kesk.)
Unesco professori digitaaliset palvelualustat
Jyväskylän yliopisto
