Varhaiskasvatuksen henkilöstöpula vaarantaa lasten oikeuksien toteutumisen
Varhaiskasvatuksessa on suuri pula lastenhoitajista ja opettajista. Kurja tilanne heikentää palvelujen saatavuutta, laatua ja jopa turvallisuutta. Ongelmat eivät ole uusia, mutta ne ovat kriisiytyneet ja tarvitsevat pikaisia ratkaisuja. Pienten lasten kehitystä tulee tukea ja suunnata aikaa sekä rahaa heidän tulevaisuuteensa. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle on annettava mahdollisuus toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta.
Lapsiryhmissä on liian vähän kasvattajia eivätkä lasten varhaiskasvatuslaissa määritellyt oikeudet toteudu. SuPerin juuri julkaistun kyselyn mukaan jopa lääketurvallisuus on vaarantunut. Lääkehoitoa toteuttavat osassa varhaiskasvatuksen yksiköistä lääkehoitoon kouluttamattomat eikä lääkehoidon osaamista varmisteta riittävästi työpaikoilla. Lähihoitajat ja lastenohjaajat ovat huolissaan tilanteesta.
Alan henkilöstöpulan korjaamiseksi on olemassa ratkaisuja, mutta ilman rahaa se ei ole mahdollista. Koulutettua henkilökuntaa on palkattava riittävästi ja henkilöstömitoituksen on oltava kunnossa koko päivän ajan. Poissaoloihin tulee varautua riittävillä sijaisjärjestelyillä eikä henkilöstöä tule siirrellä ryhmistä toiseen.
Erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin on varauduttava nykyistä paremmin. Henkilöstörakennetta on muutettava ja lisättävä lastenhoitajien määrää ryhmissä, erityisesti pienten lasten ryhmissä.
Nykyistä paremmin toimiva henkilöstörakenne on mahdollista toteuttaa alle 3-vuotiaiden ryhmissä niin, että jokaisessa ryhmässä on kaksi lastenhoitajaa ja yksi varhaiskasvatuksen opettaja. Lainmuutos on helposti toteutettavissa ja sillä voidaan pienentää henkilöstöpulaa heti arviolta 2 600 opettajalla.
Varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta koskevissa päätöksissä on huomioitava paremmin lapsen edun ensisijaisuus sekä lapsen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön väliset mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet. Varhaiskasvatuslain tavoitteet pysyvistä vuorovaikutussuhteista eivät tällä hetkellä toteudu monessakaan yksikössä, vaikka ne ovat edellytys lasten hyvinvoinnille.
Varhaiskasvatuslain tavoitteiden mukaisesti varhaiskasvatuksen tulee edistää jokaisen lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä tulee varmistaa terveellinen, turvallinen, oppimista edistävä ja kehittävä varhaiskasvatusympäristö.
Kun henkilökuntaa on liian vähän ja työntekijät joutuvat tekemään työtään kiireessä, eivät monetkaan varhaiskasvatuslain tavoitteet toteudu kuten on tarkoitettu. Työnantajien tulee ymmärtää varhaiskasvatuksen merkitys yhteiskunnassa ja huolehtia siitä, että koulutettua henkilökuntaa saadaan riittävästi nyt ja jatkossa. Palkka on merkittävä alan houkuttelevuuteen vaikuttava tekijä. Myös työoloja on parannettava ja arvostettava kaikkien ammattiryhmien osaamista.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
