Valtion budjettirahan on tarkoitus korvata kirkon yhteisö- ja pääomatulovero
Nyt hallituksen päättäjiltä näyttää puuttuvan tieto siitä, että aiemmin seurakuntien saamat yritys- ja yhteisöverot, joihin kuuluvat myös metsänomistajien puun myyntiverot, menevät valtiolle. Monille kunnille ja seurakunnille nämä olivat varsin merkittävät ja luotettavat tulot ja siksi kunnat myös aktiivisesti panostivat elinkeinopoliittisiin toimiin saadakseen yrityksiä paikkakunnille.
Syntymäkuntani Multian kunnanvaltuuston puheenjohtaja totesi, että niin Multian kunnallakaan kuin seurakunnallakaan ei tule olemaan hätää, sillä metsän verotulot ovat vakaa pohja molemmille kuten myös kunnan ja seurakunnan omat metsäomaisuudetkin.
Esko Ahon (kesk.) hallitus antoi lupaukset korvata nämä monilla paikkakunnilla varsin merkittävätkin verotulojen menetykset sekä kunnille että seurakunnille. Useita kertoja näitä seurakunnille yhteiskunnallisiin kuluihin toimintoihin osoitettuja rahoja on kuitenkin supistettu ja epäilen, että tuskin kovinkaan moni nykyinen kansanedustaja enää tietääkään, miksi kirkolle ja sitä kautta seurakunnille tulee antaa valtion budjetista rahaa.
Kuntien kohdalla valtionosuuksilla voidaan korvata pääomatuloveron menetystä. Mitenkähän tätäkään enää tiedostetaan?
Näin käytännössä nykyään kirkon ja kuntien verotulot nojaavat nyt vain palkansaajien ja eläkeläisten maksamiin tuloveroihin. Kunnilla on mahdollisuus saada kiinteistöverotuloja ja monissa nämä ovatkin lain sallimalla ylärajalla. Seurakuntien osalta siten ole mikään ihme, että yhä useammat ovat halunneet erota kirkosta. Nykyään taloudellista syistä seurakuntien palvelut etääntyvät ja heikkenevät. Kunnista ei voi vastaavalla tavalla erota, vaikka asuinpaikkaa voikin vaihtaa matalamman veroprosentin kuntiin.
Monet seurakunnat ja kunnat on lakkautettu ja liitetty suurempiin hallintoyksiköihin juuri em. verotulojen valtiolle siirtämisen vuoksi. Näin on myös menetetty vaikutusmahdollisuuksia paikallisiin asioihin.
Keskustalaisena näen tapahtuneessa kehityksessä myös menetystä. Aiemmin oli myös käytäntöä, että kuntaliitoksen tapahtuessa pyrittiin seurakunta säilyttämään yhteistaloudessa seurakuntayhtymän avulla. Näin saatiin kirkon toiminnassa säilytettyä paikallisuutta ja toimivaa lähihallintoa.
Kansankirkoillamme on erittäin monia julkisia tehtäviä kiinteistöjen, hautausmaiden, puistojen ja kulttuuriarvoja omaavien kohteiden vaalimisessa sekä edelleen monien paikallisten perusasioiden toimissa lisääntyviä diakonia- ja kasvatustyön tarpeitakaan laimin lyömättä.
Yhteiskunnallista toimintaa ovat myös vainajien hautaamiset, avioliittoon vihkimiset ja kastettujen rekisteröimiset ja vanhojenkin kirkonkirjojen ylläpito.
Haluan tuoda näkemykseni asiassa nykyisten hallituksen ja eduskunnan jäsenten tietoon ja luovuttavan ajatuksesta jälleen kerran vähentää kansankirkoillemme luvattua kompensaatiorahaa yhteisö- ja pääomatulojen tapahtuneesta menetyksestä.
Kirkolla on julkisia ja yhteiskunnallisia tehtäviä ja menoja kuvaamissani asioissa. Näihin sen tulee saada valtion lupaamat rahat kompensaationa yhteisö- ja pääomaverotulojen menetyksistä. Ellei tämä tapahdu, kirkolle ja kunnille tulee palauttaa oikeus näihin verotuloihin.
Lauri Oinonen
Keuruun kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/