Ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on keskusteltava keskustassa
Ukrainan sodan ja Euroopan muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi keskustelu omasta turvallisuudesta on syystäkin ihmisten mielissä. Itselleni, kuten varmasti muillekin kansanedustajille tulee nyt paljon viestejä ja puheluita. Kansalaisilla on Venäjän toimiin liittyen huolta, pelkoa ja osalla jopa vihaa. On myös niitä, jotka haluaisivat olla niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Ensiksikin on todettava, että Suomi on varautunut kriiseihin hyvin. Siinä missä Euroopassa lakkautettiin asevelvollisuusarmeijoita ja supistettiin puolustusbudjetteja, on meillä pidetty kiinni maanpuolustuksen perusratkaisusta ja kehitetty puolustusvoimia määrätietoisesti. Ainut poikkeus asiassa on 2011-2015 vaalikausi, jolloin silloinen Kataisen hallitus teki puolustusbudjettiimme massiiviset leikkaukset. Tätä on määrätietoisesti paikattu tuon ajanjakson jälkeen ja tällä vuosikymmenellä puolustukseemme satsataan ennätyksellisen paljon.
On selvää, että Ukrainaa pitää auttaa. Rahaa, tarvikkeita ja humanitääristä apua. Myös aseita. Tässä on huomioitava omat voimavaramme. Materiaali on hankittu omaa puolustustamme turvaamaan mahdollisen kriisin keskellä.
Turvallisuuspoliittiset ratkaisut on niin ikään ajassa tehtäviä. Näin olemme hallitusohjelmaammekin väljästi kirjanneet; ”Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen”. Keskustelu Nato-jäsenyydestä on käytävä, mutta se pitää käydä ensin valtiojohdon toimesta suljettujen ovien takana. On oltava varmuus ja yhteinen suunta mitä aiotaan tehdä. Kansakunnan uskon kyllä seuraavan valittua linjaa.
Keskustan osalta ministerimme ovat aivan oikein nyt keskittyneet akuutin kriisin hoitamiseen. Sama keskustelu on kuitenkin käytävä myös puolueemme sisällä. Kesäkuun puoluekokous on oikea paikka puolueen linjan määrittämiseksi. Kevät on oikea hetki asian perusteelliseen läpikäyntiin eri puolue-elimissä. Myös syksyllä hyväksymämme, johdollani laadittu puolueen ulko- ja turvalisuuspoliittinen ohjelma on arvioitava tältä osin uudelleen ja päivitettävä.
Ulko- ja turvallisuuspolittiset ratkaisut, sisältäen kovan turvallisuuden ja diplomatian ovat moniulotteisia asioita. Kun on saanut olla mukana erilaisissa pöydissä Suomessa ja kansainvälisestikin, voin tämän allekirjoittaa omalta osaltani.
On tärkeää, että asia kiinnostaa laajasti. Mikään ei ole merkittävämpää kuin maamme turvallisuus ja kansainvälisen aseman vahvistaminen.
Mikko Savola, kansanedustaja (kesk.)