Translain sukupuolivaikutukset arvioitava tarkkaan
Sateenkaariliikkeen poliittiset tavoitteet ovat muuttuneet huomattavasti viime vuosina. Aiemmin tavoitteita olivat sukupuolineutraali avioliittolaki ja samaa sukupuolta olevien parien ja sekä heidän lastensa asemaa koskevat lakimuutokset.
Nyt tavoitteet liittyvät pääosin transsukupuolisuuteen. Osa tavoitteista on ristiriidassa naisten ja lasten edun kanssa.
Suomea sitovaa Euroopan ihmisoikeussopimusta tulkitseva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on linjannut päätöksessään A.P., Garçon ja Nicot v. Ranska (2017), että Suomen translaista löytyvä lisääntymiskyvyttömyysvaatimus tulee poistaa.
Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden kuten Suomen ei tule vaatia keneltäkään väliaikaista tai pysyvää lisääntymiskyvyttömyyttä. Sen sijaan EIT sallii jäsenvaltion käyttää sukupuolidysforiadiagnoosia juridisen sukupuolen muuttamisen ehtona. EIT ei edellytä, että juridinen sukupuolenkorjaus ulotetaan alaikäisiin.
Hallitusneuvotteluissa on sovittu, että lääketieteellinen ja juridinen sukupuolenkorjaus erotetaan toisistaan. Tällöin juridisen sukupuolen voisi muuttaa hakemuksella kuka tahansa täysi-ikäinen, ei ainoastaan sukupuolidysforiseksi diagnosoitu henkilö.
Muutoksen yhteiskuntapoliittiset ja sukupuolivaikutukset ovat pitkälti käsittelemättä eikä sukupuolivaikutusten arviointia ole tehty, vaikka hallituksen oma tasa-arvo-ohjelma sitä vaatisi. Subjektiivinen oikeus muuttaa juridista sukupuolta on altis väärinkäytöksille.
Rajaus täysi-ikäisiin on olennainen ja keskustan tulee pitää siitä kiinni lain eduskuntakäsittelyn aikana.
Alaikäisiä koskevien sukupuolidysforialähetteiden määrä ja biologisten tyttöjen osuus tässä joukossa on kasvanut moninkertaisesti 2010-luvun aikana läntisissä teollisuusmaissa. Syitä tunnetaan niukasti. Sukupuolidysforisilla nuorilla on usein komorbiditeetteja kuten autismin kirjon piirteitä.
Keskustalla on hyvät mahdollisuudet kerätä kriittisellä ja näyttöön perustuvalla suhtautumisella näihin kysymyksiin niin SDP:hen, Vihreisiin kuin Vasemmistoliittoon pettyneiden LHBT-ihmisten, naisasianaisten, vanhempien ja muiden kansalaisten ääniä.
Linda Hart, valtiotieteiden tohtori, tutkija
Iiris Vesala, varapuheenjohtaja, LHB-Liitto ry
Anne Ruusunen, puheenjohtaja, Naisten rintama ry