Operaatio Merileijona ja toisen maailmansodan ruokahuolto
Operaatio Merileijona (Seelöwe) oli Saksan hyökkäyssuunnitelma ilma-aseella Englantiin toisen maailmansodan aikana. Tämä operaatio epäonnistui surkeasti, Saksalle tuli suunnattomat tappiot ja se menetti satoja lentäjiä.
Tälle operaation epäonnistumiselle on luonnollinen selitys. Lento taistelupaikalle ja sieltä takaisin vei polttoainetta niin paljon, että toiminta-aikaa taistelupaikalle jäi vain 15 minuuttia, kun oli jo palattava takaisin.
Pakeneva kone on helppo saalis.
Hiljattain Ylellä esitetty TV-sarja ”Kotirintaman naiset” kertoi sota-ajasta Englannissa toisen maailmansodan aikana.
Lontoosta komennettiin nuoria naisia maataloustyöhön. Heitä kutsuttiin ”työtytöiksi”.
TV-ohjelmaan kuului myös englantilaista yläluokan viihdettä.
Englannissa saksalaisia sotavankeja (lentäjiä) määrättiin maataloustöihin. Siviiliväestö kohteli heitä huonosti.
Myös Suomessa venäläisiä sotavankeja määrättiin maataloustyöhön, mutta heitä siviiliväestö kohteli hyvin. Yksi syy erilaiseen suhtautumiseen voi olla se, että Englannissa oli kartanokulttuuri, Suomessa itsenäisiä viljelijöitä.
Tässä esityksessä Englannista oli paljon tuttua asiaa elintarvikehuollosta sota-ajan Suomessa: ankara ruokapula, viranomaisten tarkastukset ja vaatimukset tuotannon tehostamiseksi.
Siinä oli nähtävissä myös englantilaisen kartano- ja suurmaatilatalouden maataloustuotannon tehottomuus.
Englannin ruokahuolto perustui paljon tuonnin ja laivakuljetusten varaan. Mutta saksalaiset sukellusveneet verottivat näitä rajusti.
Englanti otti suurvaltaoikeudella maailman meriltä laivoja oman ruokahuollon kuljetukseen, myös Englannin satamiin tulossa olevat suomalaiset laivat.
TV-sarjasta sai sen vaikutelman, että ruokahuolto sota-aikana Englannissa oli huonompi kuin Suomessa, vaikka Suomikin oli osittain tuonnin varassa.
Suomessa oli perheviljelmäpohjainen maatalous, joka oli myös ankaran viranomaisvalvonnan alainen, mutta se toimi ruokahuollon puolesta paremmin.
Myös Suomessa määrättiin kaupungeista naisia maataloustyöhön. Heitä kutsuttiin silloin ”leiriläisiksi”.
Suomessa lapsityövoima oli kuitenkin tärkeä silloin maataloustuotannossa. Suomessa oli paljon pikkutiloja ja torppia, jotka olivat tärkeä osa ruokahuollossa, koska ne tuottivat ruokaa omalle väelle ja vähän myyntiinkin.
Asian laajuuden takia tämä esitys jää paljon vajavaiseksi.
Suomen silloinen perheviljelmäpohjainen maatalouden järjestelmä pelasti Suomen nälkäkatastrofilta kriisitilanteessa, mutta mikä olisi huoltovarmuus nyt vastaavassa tilanteessa?
Kauno Pietilä
Kalanti