Lukijalta: Sukupolvenvaihdoksesta kunnanhallituksissa
Jyrki-Pekko Kinnunen kirjoitteli siitä, miten samat jatkavat ja uusien on vaikea päästä mukaan kuntien päätöksentekoon.
Moni kuntaliitettävä kunta käpertyy itseensä, tietää loppunsa tulevan ennaltamääräämisopin varmuudella ja supistaa liikoja kunnanvaltuutetun paikkoja lähes lain sallimaan vähimmäismäärään. Tällä tavalla ei kasvateta demokraatteja, vaan YouTuben influenssereita, tiktokkaajia sekä facebookkaajia postmoderniin kyberiin.
Vesilahden kunnanvaltuustossa on 18–29-vuotiaita kunnanvaltuutettuja seuraavalla kaudella 1/5. Se on tulosta demokraattisesta nuorisotyöstä ja aktivoinnista.
Pystyyn vanhenevissa kunnallisjärjestöissä kannattaisi miettiä, voisiko alle 50-vuotiaille uskoa muutakin kuin asuntolainansa? On esimerkkejä siitä, että jopa 32-vuotias voi olla aikuinen, vaikkapa armeijakuntaa komentava kenraalimajuri.
Vahingonilo siitä, että perussuomalaiset päättivät puolittaa itsensä ja että Suomen Keskusta saattaa palata keskisuurten valtapuolueiden joukkoon 17prosentin kannatuksella ja vuoden 1972 kaltaisella vaalituloksella, 35 kansanedustajalla, ei oikein kanna kansanrintamallakaan paikallisesti, kun kunnallisjärjestö on vanhempi kuin Kekkosen aikana suurten ikäluokkien käsissä.
Populaatio, joka ei ylläpidä itseään, ei ole populaatio ja katoaa evoluutiossa. Väestö kuitenkin tarvitsee edelleen niin sivistystä kuin terveyttäkin kaupungissa ja kunnassa.
Kansalliselle Kokoomuksella on ollut Benin talli, jossa on valmennettu tulevaisuuden päättäjiä. Sitä piti kansanedustaja Ben Zyskowicz. Paavo Väyrysellä oli politiikan korkeakoulu. Kokoomus lisäksi tarjoaa kunnanhallituksen paikkoja melko uusillekin kyvyille, jotta he saisivat näkyvyyttä eduskuntavaaleja varten ja ammatin siitä.
Demokratia ei ole kädellisten luonnollinen elämänmuoto. Luonnostaan yhteisöt ovat harvainvaltaisia ja asioista päättävät ne, jotka tietävätkin: 50–80-vuotiaat aikamiehet. Jos halutaan demokratiaa, pitää sille koko ajan tyrkyttää uusia nuoria.
Siksi kannattaisi myöntää 16-vuotiaille äänioikeus, jotta 16–17-vuotiaat voisivat äänestää 18 vuotta täyttäneitä koulutovereitaan ja opetella kansanvaltaisia menetelmiä ulkopuolisen vaikuttelun ohessa.
Ei pidä keskittyä vain keski-ikäisiin naisiin, vaan ennen kaikkea tyttöihin ja poikiin, 18–26-vuotiaisiin, joilla on mahdollisuus kaksien tappiovaalien jälkeen tulla 30-vuotiaina kansanedustajiksi.
Ei jokainen kuntaan muuttanut ole jonkun vävy eikä miniä, eikä kuulu näin ollen ulkojäsenenä kuntaa ylläpitäviin sukuihin. Keskustalaisuus ei ole normaaliutta siellä, missä sitä ei juuri ole. Se on vihreää älyllisyyttä tai outoutta.
Olli-Jukka Paloneva
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/