Husin työntekijälle ehdollista vankeutta – urkki yli 140 potilaan tietoja

Hus-yhtymän entinen työntekijä on saanut ehdollista vankeutta urkittuaan 142 potilaan tietoja.

Rikokset tapahtuivat vuosina 2019–2023. Nelikymppinen nainen työskenteli reskontranhoitajana talouspalveluissa. Luvattomat tietojen katselut tulivat ilmi, kun Digi- ja väestötietovirasto teki tarkastuksen keväällä 2023 ja pyysi Husia tarkastamaan joidenkin potilaiden tietojen käsittelyn perusteet.

Useimmiten nainen katsoi henkilötietoja väestötietojärjestelmästä, mutta joissakin tapauksissa hän teki hakuja myös esimerkiksi potilastietojärjestelmä Apotissa. Naisen kuulemisen perusteella hän katsoi esimerkiksi sukulaistensa, tuttaviensa, työkavereidensa tai julkisuuden henkilöiksi epäilemiensä tietoja.

Nainen katseli potilaiden perustietojen lisäksi muun muassa tietoja perheenjäsenistä, osoitteista sekä avioliitoista tai rekisteröidyistä parisuhteista. Käräjäoikeuden tuomion mukaan urkinta oli ”hyvinkin laajamittaista”.

Oikeuden mukaan naisen nähtävillä Apotissa ei ollut yksityiskohtaisia potilaskertomuksia, mutta kysymys oli joka tapauksessa arkaluonteisista potilastiedoista. Pelkästään hoitoyksikköä koskevista merkinnöistä voi päätellä arkaluonteisia hoitoon liittyviä seikkoja.

Hus päätti naisen työvelvoitteen ja sulki hänen käyttöoikeutensa maaliskuun lopussa vuonna 2023.

Nainen kiisti syytteet. Hänen mukaansa valtaosa tietojen katselusta liittyi työtehtäviin. Joidenkin potilaiden tietoja nainen kertoi katselleensa uteliaisuudesta, ajanvietteeksi tai koska etsi tuttujen ihmisten yhteystietoja.

Nainen vetosi siihen, että hän oli erehtynyt oikeudestaan tarkastella tietoja ilman työtehtäviin liittyvää syytä. Hän kertoi luulleensa, että hänellä oli oikeus tarkastella tietoja vapaasti, kunhan hän ei jaa niitä ulkopuolisille, koska hänelle oli myönnetty käyttöoikeudet väestötieto- ja potilastietojärjestelmiin.

Lisäksi naisen mukaan hänen saamansa perehdytys oli puutteellinen. Hän vetosi myös siihen, ettei suomi ole hänen äidinkielensä ja että hän ymmärsi väärin sanojen ”tietosuoja” ja ”salassapito” merkitykset.

Käräjäoikeus arvioi naisen suomen kielen taidon sujuvaksi. Käräjäoikeuden mukaan esitetty näyttö puolsi vahvasti sitä johtopäätöstä, että naiselle oli annettu sekä kirjallista että suullista ohjeistusta.

Oikeuden mukaan tietojen tarkastelulle ei ollut työtehtävistä johtuvaa syytä. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi naisen tiistaina tietosuojarikoksista kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen.