Lukijalta: Sähköverkon pullonkaulojen ratkeamisessa voi mennä vuosia – missä ovat joustavat suurkuluttajat?
Fingridin hiljattain tekemä ilmoitus uusien suurkuluttajien liittämisrajoituksista kantaverkkoon tuli ilmeisesti hallitukselle ikävänä yllätyksenä (MTV 9.2.2025).
Pullonkaulojen aiheuttama uhka uusien tuottajien ja kuluttajien liittämiseksi kantaverkkoon on ollut hyvin tiedossa jo vuosien ajan, mutta ilmeisesti tieto ei ole saavuttanut poliitikkoja (Talouselämä 29.9.2023).
Viime syksyn budjettiriihessä tehty päätös Fingridin pääomittamisesta tuli aivan liian myöhään, sillä kantaverkkoa ei kehitetä ja rakenneta muutamissa kuukausissa, vaan puhutaan vähintään useiden vuosien aikajänteistä.
Fingrid on kertonut, että Etelä-Suomen kapasiteetti on käytännössä täynnä vuosiksi eteenpäin. Tämä on todella huono tilanne puhtaan siirtymän kannalta.
Syy tilanteeseen ei tule yllätyksenä niille, jotka ovat Suomen sähkömarkkinoiden kehityskulkuja viime vuosina seuranneet: puhdas siirtymä ja siihen liittyvä energiamurros on ollut käynnissä jo vuosia, minkä myötä maamme sähköntuotantoprofiili on muuttunut viime vuosina nopeasti.
Helsinki, Espoo ja Turku ovat siirtyneet kivihiilestä sähkökattiloihin, Venäjän “varaventtiili” on kiinni, tuotannoltaan epäjatkuvan tuulivoiman osuus on kasvanut voimakkaasti ja teollisuuden investoinnit kohdistuvat nimenomaan sähköintensiiviseen teollisuuteen.
Kantaverkko ei pysy tahdissa mukana, vaikka siihen kaadettaisiin tänään miljardeja. Tietyt prosessit vievät aikansa, eikä juurisyytä voi korjata tänään rahalla. Sähköverkkojen vahvistamiseen kuluu aikaa ja rahaa – ja vaikka rahaa olisi, niin aikaa on jo hukattu valtavasti.
“[Nykyiset] siirtoverkot on rakennettu paljon staattisempaan ympäristöön kuin missä elämme nyt”, kuten päätoimittaja Jukka Relander kirjoitti 21. tammikuuta Energiauutisissa.
Pelkkä verkon vahvistaminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, jos ei samalla avoimesti keskustella syvemmästä ongelmasta: Suomen sähköjärjestelmä on jäykistynyt. Suomessa sekä tuotanto että kulutus ovat aina vain joustamattomampia.
Tämä johtaa sähkötulviin suuren tuotannon hetkinä ja sähköpulaan kun tyynet pakkaspäivät saapuvat kohdalle. Tuotannoltaan ja hinnaltaan rajusti vaihtelevassa toimintaympäristössä pitkäaikaisten investointien tekeminen on vaikeaa.
Ongelmaan on kuitenkin olemassa markkinaehtoinen ratkaisu. Joustava suurkulutus, kuten joustavat datakeskukset, voi purkaa verkon kuormitushuippuja ja muodostaa pohjahintaa. Tämä mahdollistaisi uusien investointien toteutumisen ilman miljardiluokan lisärakentamista välittömästi.
Riittävä joustava datakeskustoiminta voi paitsi lisätä uusiutuvan energian investointeja (jopa kantaverkon ulkopuolelle odottamaan kytkentää), myös leikata päästöjä ja vahvistaa verkon toimitusvarmuutta.
Jos hyvin käy, Suomeen saattaa saapua ulkomailta satoja megawatteja joustavaa suurkulutusta joustavien datakeskusten muodossa (Yle 10.2.2025), koska kotimaiset joustavat datakeskukset eivät ole syystä tai toisesta houkutelleet merkittävästi pääomia tai tuntuvia t&k-investointeja.
Joustavan suurkulutuksen ydinajatus on suoraviivainen: ne kasvattavat kulutustaan, kun sähkö on edullista ja runsasta, ja vähentävät sitä, kun kapasiteettia tarvitaan muualla.
Toisin kuin erilaiset hintasääntely- ja rajoitusmekanismit, joustavat suurkuluttajat voivat toimia hintasensitiivisyytensä ansiosta markkinaehtoisesti ja ilman valtion tukia.
Parhaimmillaan joustava suurkuluttajat voivat käyttää “tehopiikit” hyväkseen, vähentää sähköverkon epätasapainoa ja jopa tukea energiainfrastruktuuri-investointien rahoittamisessa.
Lisäksi joustavien datakeskuksien tuottama hukkalämpö on mahdollista ottaa käyttöön kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuotannossa, mikä alleviivaa niiden lisäarvoa ja parantaa energiatehokkuutta.
Suomi ei voi jatkaa sähköjärjestelmän rakentamista yksinomaan uusien verkko- ja tuotantoinvestointien varaan, vaan samanaikaisesti on päämäärätietoisesti kehitettävä ja rakennettava joustavaa suurkulutusta.
Ilman sitä ajaudumme lopulta tilanteeseen, jossa sähköä voisi kyllä olla tarjolla, mutta sen käyttöpaikkoja ei kyetä kytkemään järjestelmään.
Tässä tilanteessa keskeinen kysymys ei ole vain “kuinka paljon sähköä tuotetaan?” vaan myös “onko kulutus valmis mukautumaan järjestelmän rajoitteisiin?”.
Joustavien suurkuluttajien sisällyttäminen energiajärjestelmämme kehittämiseen ei ole vaihtoehto esimerkiksi sähköverkon kehittämisinvestoinneille, vaan välttämätön osa kestävää sähkömarkkinaa, joka houkuttelee uusia investointeja ja pitää Suomen mukana puhtaan siirtymän vauhdissa.
Valinta on lopulta hyvin yksinkertainen: joko Suomi kehittää joustavaa suurkulutusta – tai jatkamme sähkömarkkinoiden jäykkyyden kanssa pään hakkaamista seinään.
Thomas Brand
tutkimusjohtaja, Coinmotion Oy
Jaakko Kaijala
hallituksen puheejohtaja, Nordblock Oy
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/