Lukijalta: Lukioiden kannattaisi houkutella opiskelijoita matematiikalla
”Jannella on kuusi paitaa. Hän käyttää aina kaikkia puhtaita paitoja, kunnes viimeinen puhdas on menossa, jolloin hän pesee kaikki paidat paitsi sen, joka on hänellä päällään. Kun tätä on jatkunut pitkään, Janne tajuaa käyttäneensä erästä paidoistaan niin vähän kuin yllä olevien tietojen puitteissa on mahdollista. Kuinka suuren prosenttiosuuden ajasta Janne on käyttänyt tätä paitaa?”
Tehtävä on Facebookin ryhmästä Rakastan matematiikkaa, jonne sen julkaisi matemaatikko Tuomas Korppi. Hän kirjoittaa jatkokertomuksena kirjaa Poplarisoitu matikka. Viimeksi lisätyssä luvussa pohditaan, miksi miinus kertaa miinus on plus. Missä muualla kuin matematiikassa kaksi miinusta on plussaa?
”Kevään yhteishaku alkaa helmikuussa, ja pienet lukiot kilpailevat opiskelijoista tarjoamalla heille mitä erilaisimpia etuja” (Yle 23.1.2026). Täkyinä ovat muun muassa maksuton ajokortti, ulkomaanmatkat, rahastipendit ja edulliset vuokra-asunnot.
Ylen mukaan lukio-opetusta kehittävä Opetushallitus pitää ilmiötä positiivisena ja asiantuntija sieltä suhtautuu myönteisesti lukioiden innovatiivisiin tapoihin houkutella opiskelijoita. Kunnat rahoittavat näitä lukio-opetukseen saatavilla valtionavustuksilla ja muilla keinoilla (Yle.fi 26.1.).
Kun toisaalta tulee uutisia köyhyydestä, juolahti mieleeni kysyä, kuinka moneen lukioon houkutellaan matematiikalla. Matematiikka on ala, jolla työpaikat lisääntyvät jatkossakin, mutta osaajat uhkaavat loppua (Aamulehti 30.9.2025).
Erikoislukioita on perustettu harrastuksissa arvostetuille oppiaineille, kuten liikunta, musiikki ja taide. Suomessa on vain yksi matematiikkalukio, ja sekin Helsingissä.
”Taivalkoski haluaa liikuntalukion – houkuttelisiko se ulkopaikkakuntalaisia?”, uutisoi Koillissanomat 7.11.2025. Liikuntapainotteinen matematiikkalukio tukisi nuorten siirtymistä työelämään urheilu-uran jälkeen.
Matematiikkalukiot voisivat erikoistua preppaamaan niitä kymmeniä tuhansia ylioppilaita, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa. Tehtävä sopisi erityisen hyvin pienille lukioille. On turha lisätä aloituspaikkoja, joista valmistutaan työttömiksi.
Matematiikkaleirit koulujen loma-aikaan vetäisivät osallistujia koko maasta. Niitä pitäisi saada pieniin lukioihin ja matkailukeskuksiin. Matematiikkasuunnistukset lisäisivät liikuntaa.
Matematiikan ja halvan paikkakunnan takia tulin opiskelemaan Ouluun. Siihen aikaan ei ollut edes opintotukia, joten pakko oli miettiä, mitä ”haluaa” opiskella. Nykyään hoetaan: pitää opiskella sitä, mikä kiinnostaa. Mutta mistä tietää, mikä kiinnostaa, jos ei opiskele alaa ihan tosissaan? Matematiikka koukuttaa sen harrastajat.
Kouluja ja kirjastoja suljetaan. Pienissä kouluissa olisi vielä rauhallista oppia ja havitella kolmea ällää, lukemista, laskemista ja liikuntaa. Koulut ja kirjastot yhdistettyinä olisi halpa keino tarjota kulttuuripalveluja myös harvaan asutulle maaseudulle ja kaupunkien reuna-alueille.
”(…) yksikään nuori ei syrjäydy eikä vanhenemista tarvitse pelätä”, lupasi opetusministeri Li Andersson 3.6.2019. Sulka hattuun tuli oppivelvollisuusiän korotuksella, mutta paljon pahaakin sillä saatiin aikaan ja rahaa uppoaa rutosti.
”Pörssisuvun perijältä jättilahjoitus vasemmistoliitolle”, uutisoi Helsingin Sanomat 18.1.2026. Lupauksen lunastamisen voisi nyt aloittaa tarjoamalla maksuttomia matematiikkaleirejä vähävaraisille.
Alli Huovinen
matikkatäti
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/