Lukijalta: Hyvinvointialueiden päättäjillä ja johdolla on vastuu asiakas- ja potilasturvallisuudesta
Ihmisten luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin on heikentynyt. Aluevaalien alla on tärkeää keskustella asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Nyt oikeus turvallisiin palveluihin ja tiedon saanti tapahtuneesta haitasta eivät aina toteudu. Jokaisella on oikeus turvalliseen hoitoon ja hoivaa.
Menettelyjen tulisi olla hyvinvointialueilla selvät vakavien haittatapahtumien ja vaaratilateiden jälkeen. Hyvinvointialueiden pitää käsitellä vakavat tapahtumat ja ottaa niistä opiksi. Henkilöstön tietojen ja turvallisuustaitojen on oltava ajan tasalla. Asiakkaiden, potilaiden ja läheisten tulee tulla kuulluiksi ja voida osallistua palvelua ja hoitoa koskevaan päätöksentekoon.
Päättäjien on sitouduttava asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseen. Palveluihin on päästävä oikea-aikaisesti tarpeen ja kiireellisyyden mukaan ilman, että odotusajat tai etäisyydet aiheuttavat haittaa.
Uudet työmuodot, kuten digi- ja etäpalvelut, eivät saa lisätä riskejä. Esimerkiksi etänä annettavien ja digitaalisten palvelujen sekä teknologian käytön on oltava potilaille ja asiakkaille saavutettavia ja turvallisia. On tärkeä varmistaa, että asiakkaat saavat palvelut, vaikka eivät pystyisi käyttämään digitaalisia palveluita.
Hyvinvointialueilla on käytettävä voimavaroja tehokkaasti ja vastuullisesti. Asiakas- ja potilasturvallisuuden parantaminen vähentää inhimillistä kärsimystä ja tuo säästöjä.
Terveydenhuollon virheiden korjaaminen maksaa Suomessa yli miljardi euroa vuodessa. Keskikokoisilla hyvinvointialueilla se on 35–45 miljoonaa, pienimmillä yli 10 ja suurimmilla 75–95 miljoonaa euroa, joille olisi hyödyllisempääkin käyttöä. Sosiaalihuollon vastaavista kustannuksista tämän päälle ei ole tarkkaa arviota, mutta ne ovat merkittäviä.
Jopa puolet virheistä voidaan välttää ennakoimalla ja riskejä hallitsemalla. Ennaltaehkäisy on moninkertaisesti halvempaa kuin seurausten korjaaminen jälkikäteen. Hyvinvointialueiden on seurattava tietoa hoidon haitoista ja palvelujen epäkohdista, jotta ne voivat kantaa vastuunsa palveluiden järjestämisestä.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksesta saa työkaluja ja mittareita säästö- ja sopeutustoimien vaikutusten arviointiin.
Hanna Toiviainen, ohjelmapäällikkö, FT (kansanterveys), YTM
Tuija Ikonen, johtaja, potilasturvallisuuden professori
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/