Autokratian kasvava varjo on haaste Suomelle
Vain moraalini määrittää tekemiseni rajat. Kutakuinkin noin presidentti Donald Trump kuvasi itsevaltaisen politiikkansa rajat otettuaan vastaan postinsa runsas vuosi sitten.
Nopeasti maailma saattoikin todeta, että presidentin moraali on diktaattorimaisen venyvä. Ja jälkeä on syntynyt. Trump on sanonut piut paut monille koko maailman parasta hakeville yhteisille pyrkimyksille ja organisaatioille, koska hänen mielestä Amerikan on ”saatava päältä aina ensin” ja muille jää mitä jää.
Hän sanoi ”ei” 68:lle kansainväliselle sitoumukselle, mm. reiluille markkinoille tai vastuulisille ilmastotoimille ja köyhien auttamiselle.
Trumpin hallinto on miljardöörien ja vallan liitto. Se on läpeensä kleptokratinen eli valtion ja presidentin omat intressit menevät jatkuvasti sekaisin.
Trump kokee, että hän voi surkailematta käyttää USA:n taloudellista ja sotilaallista valtaa itsensä, perheensä ja MAGA-kaverien rikastuttamiseen. Oman sosiaalisen mediansa tai kryptovaluuttansa tukeminen presidentin arvovallalla ovat vain pari esimerkkiä oikeusnormien vastaisesta tavasta toimia.
Useimmille demokraattisten järjestelmien johtajille Trumpin politiikka on kauhistus. Demokratiasta jo vieraantuneet johtajat näkevät siinä vastaavasti mallin, jota kannattaa kokeilla. Nämä diktatuurin tiellä olevat ”orbanit” katsovat, että kovin kiinteästi diktaattoreista pahimman eli Putinin kyydissä ei kannata matkustaa.
Mutta Trumpin jäljessä saapastelu passaa yhä useammalle eurooppalaisille populistille ja nouseville äärioikeistolaisille. Moni eurooppalainen ajattelee, etteivät ”USA:n sisäiset asiat kuulu meille”.
Suurella pidättäytyvyydellä Atlantin tällä puolella on seurattu, kun demokratian ja vapauden mallimaana pidetty USA on ottanut valtavan loikan kohti arvojen mutasarjaa.
Mutta ei Amerikka riitä Trumpille. Hän haaveilee Kanadan liittämistä Yhdysvaltoihin. Hän vaatii Grönlannin liittämistä Yhdysvaltoihin. Venezuelan ryöstö ja Iranin sota ja hänen sotkeutuminen monien maiden vaaleihin tukemalla niissä mieleisiään kertoo epävakaasta ja vaarallisesta poliitikosta.
Moniin hänen toimiinsa Eurooppakin alistuu hiljaa. Ikään kuin esimerkiksi ns. Alaskan sopimus olisi oikein: USA:n tullit EU:lle vähintään 15 % ja EU:n tullit USA:lle 1–2 %. Tämänkin ”saamiseksi” monien eurooppalaisten johtajien piti mielistellä ja imarrella Trumpia.
Trumpin tapauksessa askeleet perustuvat inspiraatioon ja uhoamiseen, lyömiseen ja ylistämiseen. Iranin sota puhuu puolestaan.
Kansa ajattelee kuitenkin johtajia rohkeammin. Tänään tuore mielipidetutkimus kertoo, että Trump rinnastetaan muihin itsevaltiaisiin.
Trumpin tapauksessa askeleet perustuvat inspiraatioon ja uhoamiseen, lyömiseen ja ylistämiseen. Iranin sota puhuu puolestaan. Sinne Trump lähti ydinohjelmaa hävittämään – ydinohjelmaa, jonka hän julisti hävittäneensä tuusannuuskaksi jo vuosi sitten. Tämäkin sattuu, meitä enemmän, Ukrainaa.
Yhdysvaltalaisen ajatushautomon Freedom Housen tuore raportti ”Autokratian kasvava varjo” puhuu juuri näistä ilmiöistä käsitteellä ”demokraattinen taantuma”.
Taantumana se alkoi kirjoittajien mielestä jo pari vuosikymmentä sitten, mutta jatkuu nyt – Trumpin mukana – huonontumistaan kohti demokratian lamaa. Kirjoittajien mielestä demokratian terveydentilan heikentyminen on hälyyttävän nopeaa.
Freedom Housen mukaan maailmanlaajuinen vapaus heikkeni viime vuonna 25. kerran peräkkäin. 54 valtiossa kansalaiset kokivat oikeuksien ja kansalaisvapauksiensa heikentyneen, vain muutamassa parantuneen.
Kun vuonna 2005 tutkimuslaitos V-Demin mukaan 50 % maailman väestöstä asui autokraattisissa maissa, vastaava luku vuonna 2025 oli 74 %. Tämä tutkimus väittää, ettei maailmassa ole nähty koskaan niin monen maan itsevaltaistumista, kuin juuri nyt on meneillään. Jopa kidutus kontrollinen välineenä on kasvanut.
Yhdysvaltalaisen Freedom Housen mukaan liberaalidemokratian romahtaminen on viime vuodesta lähtien suurinta Trumpin USA:ssa. Se rankataan nyt Etelä-Afrikan kanssa samalle tasolle, kauaksi keskimääräisestä eurooppalaisesta demokratian tilasta.
Vallitseva maailmantila on haaste myös Suomelle.
Juuri tuollaiseen Yhdysvaltoihin ja sen häilyvään päämieheen olemme sitoneet kohtalomme. No, sille ei Putinin aloitettua julman sotansa ollut vaihtoehtoja.
Yhtä selvää on, että emme me hymistelyllä, emmekä Trumpin mielistelyllä – mitä aluksi tapahtui – voi varmista tarvitsemaamme turvaa.
Suomenkin johtajien on sanottava suoraan silloin, kun kansainvälistä oikeutta loukataan ja ihmisoikeuksia poljetaan – olipa polkijana Putin, Xi, Trump tai Netanjahu!