Asenneilmasto puun käyttöä kohtaan kovenee
LULUCF, RED II, biodiversiteettistrategia, taksonomia; siinäpä sanoja ja lyhenteitä kerrakseen.
Nuo kaikki ovat nimiä uudistushankkeille, joilla EU pyrkii säätelemään metsän käyttöä, määrittelemään millainen puu on uusiutuvaa ja päästötöntä, milloin metsä on päästöjä sitova nielu, milloin päästöjen aiheuttaja sekä millaiset investoinnit ansaitsevat prioriteetin rahoituksessa.
Maailma kuluttaa uusiutumattomia raaka-aineita valtavasti yli kestävän kulutuksen. Fossiilisten polttoaineiden nykymittainen käyttö tuottaisi jo parissa vuosikymmenessä globaalin katastrofin.
Niinpä nyt, jos koskaan, voisi kuvitella olevan uusiutumattomia raaka-aineita korvaavien ja päästöjä aiheuttamattomien vaihtoehtojen eli bioraaka-aineiden ja kierrätyksen aika.
Raivaavatko sanotut EU:n uudistukset tietä siirtymälle uusiutuviin ja kestäviin? Pelkään, etteivät ainakaan kaikki. Otan tästä kaksi esimerkkiä.
Muutama vuosi sitten hyväksytyssä LULUCF-asetuksessa säädetään metsien vaikutuksista päästöihin ja nieluihin. Lopputulos oli kohtuuton Suomen kannalta. Nielun laskentamalli on vaarassa muuttaa Suomen metsät päästöjen aiheuttajiksi. Asia saattaa korjaantua.
Kesään mennessä komission tarkoitus on tuoda esityksensä LULUCF:n tarkistukseksi.
Onko toivoa paremmasta? En ainakaan vielä usko, että metsien nielu määriteltäisiin jatkossakaan luonnontieteellisen tai biologisen nielun mukaisesti niin kuin välttämättä pitäisi.
LULUCF:n säädösten mukaisia nieluja ja päästöjä ei lasketa vielä kansallisiin hiilitaseisiin, vaan vasta myöhemmin. Muistettakoon, että viidessä vuosikymmenessä metsiemme tilavuus on kasvanut yli puoli miljardia kuutiometriä.
Suomella on haastava työ pitää EU aisoissa metsään ja biotalouteen liittyvissä asioissa.
Asenneilmasto puuta kohtaan on yli-innostuneessa ilmapiirissä kuitenkin sellainen, että puusta yritetään eri käänteissä tehdä fossiilinen ja päästöjen aiheuttaja. Tästä omaa kieltään kertoo Euroopan parlamentissa viime keskiviikkona suoritettu äänestys ympäristövaliokunnan hiilitulleja koskevasta oma-aloitemietinnöstä, jonka yhteen kappaleeseen kiteytyi ajatus, ettei puun polttoa pitäisi enää pitää ilmastoneutraalina eli käytännössä päästöttömänä.
Tämä muotoilu vei keskustan delegaation vastustuksesta huolimatta voiton äänin 339-320, 38 tyhjää.
Äänestys ei välittömästi muuta mitään. Se kertoo kuitenkin siitä, mihin puuta ja metsää tuntemattomien päättäjien yltiöpäisyys voi ennen pitkää johtaa. Muistettakoon, että Suomen suurin energialähde on puu.
Myös Red II-direktiiviä, joka hyväksyttiin vuonna 2018, ollaan saattamassa voimaan tänä vuonna 1.7.2021 lähtien. Direktiivissä määritellään kestävyyskriteerit biomassoille, joita käytetään energian tuotantoon.
Riskiperusteisilla kriteereillä, jotka koskevat muun muassa hakkuiden laillisuutta, metsän uudistamista, luonnonsuojelua ja luonnon monimuotoisuutta, arvioidaan metsäbiomassan uusiutuvuutta. Lisäksi Red II edellyttää, että bioraaka-aineen päästöjen pitää vähentää yli 70 prosentilla päästöjä fossiilisiin verrattuna.
Päästöiksi luetaan bioraaka-aineen hankinnan kokonaisketjun aiheuttavat päästöt. Vain tällaiset biomassat katsotaan uusiutuviksi, päästöttömiksi ja tukikelpoisiksi sähkön ja lämmöntuotannossa sekä liikenteen polttoaineeksi.
Vaikka Red II ei ole vielä edes voimassa, sitä ollaan jo uudistamassa ja mitä ilmeisemmin tiukempaan suuntaan.
Mikäli näin kävisi, sekin merkitsisi biomassan energiakäytölle entistä suurempia vaikeuksia.
Suomella on haastava työ pitää EU aisoissa metsään ja biotalouteen liittyvissä asioissa.
Puu on suuri mahdollisuus uusiutumattomien ja fossiilisten korvaamiseksi. Maiden, jotka ovat iät ajat sitten hävittäneet metsiensä nielut, eivät voi tänään ratsastaa meidän metsillä.