Työvoimapulaa ei tule käyttää keppihevosena
Eri puolilla Suomea valmistellaan parhaillaan hyvinvointialueiden palvelustrategiaa tai suunnitellaan palveluverkkoa.
Palvelujen järjestämisen haasteisiin liittyen vakioargumentti rahan rinnalle on entistä useammin noussut työvoiman saatavuus.
Huutavin työvoimapula on ollut jo pitkään sosiaali- ja terveydenhuoltoaloilla, joka haastaa monella tapaa palveluiden järjestämistä.
Tilanteeseen ei ole helppoja ja nopeita keinoja tarjolla. Ratkaisun avaimet löytyvät määrätietoisesta pitkäntähtäimen palkkaohjelmasta, työolojen parantamisesta ja johtamisen kuntoon laittamisesta.
Lisäkoulutustakin tarvitaan, vaikka joidenkin selvitysten mukaan esimerkiksi hoitohenkilökuntaa ja lääkäreitä on Suomessa väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin monissa verrokkimaissa.
Työvoiman saatavuuteen liittyen kesäsijaisten rekrytoinneissa on ollut suuria haasteita. Tästä syystä on ymmärrettävää, että kesän aikana joudutaan supistamaan palveluja.
Työvoimapulaa ei tule kuitenkaan käyttää keppihevosena palveluiden pysyville supistuksille tai lakkautuksille.
Tulevan hallituksen on turvattava kaikille hyvinvointialueille riittävät resurssit palveluiden järjestämiseen.
Meidän päättäjien on yhdessä työskenneltävä sen eteen, että lupauksiemme mukaisesti vahvistamme perus- ja lähipalveluita uudistuksen onnistumiseksi.
Hyvinvointialueen omien toimien lisäksi ratkaisevassa roolissa on valtiovalta.
Parhaillaan hallitusneuvotteluissa ratkotaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta.
Tulevan hallituksen on turvattava kaikille hyvinvointialueille riittävät resurssit palveluiden järjestämiseen.
On toivottava, että hallitusneuvottelijat muistavat koko Suomen asian, eivätkä ryhdy esimerkiksi rajuun keskittämispolitiikkaan.
