Mari Kokko:

Uusi punamulta nojaa työllisyyteen

Blogi

Olemme eläneet parin vuoden ajan otsikoiden aikaa, joissa on positiivista kaikua taloudesta ja huutavasta työvoimapulasta. Ilmassa on leijunut optimistinen usko siihen, että talouden suunta tänään ja huomenna on positiivinen.

Tätä samaa henkeä huokuu uuden punamullan hallitusohjelma. Antti Rinteen hallitus on laskenut politiikkansa kasvun ja työllisyysuran positiivisen kehityksen varaan.

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja työllisten määrää lisätä 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Kyseiset tavoitteet ovat myös hallituksen keskeisimmät onnistumisten mittarit, joiden soisi täyttyvän. Ne luovat pohjan sille, miten jatkossakin voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden riittävä taso syntyvyyden laskiessa ja väestön ikääntyessä.

Hallituksella on kuitenkin riskinä jäädä historiaan siitä, että talous- ja työllisyystavoitteet eivät toteutuneet odotusten mukaisesti ja vuoden 2023 vaalikeskustelun keskeisenä teemana on talouden sopeutustoimet.

Jottei näin käy, niin tarvitaan yrittämistä ja työllistämistä helpottavia uudistuksia.

Viime vaalikaudella Suomeen syntyi 120 000 uutta työpaikkaa, ja valtaosa näistä pk-yrityksiin. Tätä kehitystä pitää jatkaa.

Uuden työn ja kasvun syntyminen on koko Suomen yhteinen asia. Sillä pienennetään tulevaisuuden säästötarpeita.

Hallituksen ohjelma on yrittäjien näkökulmasta pelättyä parempi. Ennen vaaleja vasemmisto ja SAK esittivät merkittäviä veronkorotuksia.

Yrittäjävähennys ja listaamattomien yritysten osinkoverotus pysyvät ennallaan – kiitos keskustan, joka piti kiinni kynnysasioistaan.

Kiitos keskustan, joka piti kiinni kynnysasioistaan.

Merkittäviä työmarkkinauudistuksia uusi hallitusohjelma ei sen sijaan sisällä. Odotukset kasataan pääministeri Rinteen käynnistämään prosessiin työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Sen myötä pitäisi syntyä 2020 syksyn budjettiriiheen toimia, jotka luovat noin 30 000 työpaikkaa.

Hallituksen toivoo jäävän historiaan siitä, että sillä oli 2020-luvun alussa rohkeutta ja kykyä löytää ratkaisuja, joilla lisättiin työn tarjontaa, kysyntää ja kohtaantoa.

Ja toki on hyvä pitää mielessä, etteivät hallitus ja järjestöt lopulta luo tarvittavia työpaikkoja, vaan ne luovat yrittäjät ja yritykset.  

Mari Kokko Mari Kokko on Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja.