Suomi elpyy rohkeudella
Pian tulee vuosi siitä, kun koronavirus alkoi leviämään. Olemme viime tammikuusta lähtien eläneet sen kanssa välillä tiiviimmin ja välillä löyhemmin.
Paljon on tehty taudin pitämiseksi hallinnassa ja se on vaikuttanut meidän jokaisen elämään. Vapaa-aikamme toimintoja on rajoitettu, töissä moni on siirtynyt etätöihin ja läheisten kohtaamiset ovat harventuneet.
Matkaa on vielä siihen, että tautitilanne helpottuu, rajoituksia puretaan ja elämä normalisoituu. Puhumattakaan siitä, että talous ja työllisyys olisivat koronan jälkeen tasolla, jolla voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunnan taloudellinen perusta.
Olemme ajautuneet taantumaan, työttömyys pahenee ja moni yritys on vaikeuksissa. Asiaa ei helpota se, että kehitysnäkymät olivat epävarmat jo ennen koronaa.
Hallitus on viimeisen kahdeksan kuukauden aikana tehnyt useita toimia yritysten ja yrittäjien auttamiseksi. Yritystukia on saanut valtaosa työnantajayrityksistä ja merkittävä joukko yksinyrittäjiä. Niitä on jaettu noin 1,7 miljardia euroa.
Korona ei ole toistaiseksi aiheuttanut konkurssiaaltoa. Tähän ovat vaikuttaneet yritystuet, mahdollisuudet siirtää veroja ja maksuja sekä säätelymuutokset, kuten konkurssilain väliaikainen muutos. On kuitenkin riski, että viimeistään keväällä näemme konkurssiaallon.
Noin kymmenen prosenttia yrityksistä pohtii toiminnan lopettamista ja konkurssiuhkaa kokee lähes viisi prosenttia. Yritystoiminnan lopettamista pohtivien määrä on noin kaksikertainen normaalioloihin.
Taudin toisen aallon pahentuessa Suomessa ja maailmalla erityisesti matkailu-, tapahtuma- ja vientiteollisuuden sekä rakentamisen näkymät ovat heikentyneet.
Yritysten ja yrittäjien kannalta on olennaista, että valtiovalta varautuu ajoissa tautitilanteen pahentumiseen ja rakentaa ”toisen aallon ohjelman” yritysten ja yrittäjien auttamiseksi. Se lisää ennustettavuutta ja kannustaa yrittäjiä jatkamaan liiketoimintaa kriisin yli. Ohjelmassa pitää varautua siihen, että kriisi kestää kesään 2021.
Lähiajan tilanne on vakava. Sitä on myös pidemmän aikavälin tilanne. Talous ja työllisyys pitää saada toipumaan 2020-luvun aikana. Toisen aallon ohjelman lisäksi tarvitaan pidempi aikainen Elvy Suomi -ohjelma.
Ensi kevään hallituksen puoliväliarvioinnissa on perusteltua käydä läpi ennen koronaa laadittu hallitusohjelma ja tehdä siihen tarvittavia päivityksiä. Hallitukselle hyvä ohjenuora on Tapani Töllin tapata katsoa asioita. Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu.
Korona on entisestään heikentänyt taloutta ja työllisyyttä.
Tarvitaan enemmän toimia, jotka ruokkivat kuluttajien luottamusta ja kulutusta sekä yritysten innovointi- ja investointihaluja. Tarvitaan rohkeutta poliittisilta päättäjiltä, kuluttajilta ja yrityksiltä, jotta Suomi elpyy.