Pariisin sopimus tuo työpaikkoja
Pariisin ilmastokokouksessa solmittiin uusi, kattava ja oikeudellisesti sitova maailmanlaajuinen sopimus. Sopimuksella vähennetään päästöjä maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen.
Sopimuksen tulevia vaikutuksia suomalaisten arkeen on spekuloitu laajasti. Toivon, että kaikkein välittömäni vaikutus näkyisi kasvavina suomalaisina työpaikkoina.
Teollisuutemme osalta pelikenttä hieman tasoittuu nykyisestä. Euroopan unioni on kulkenut etulinjassa päästöjen vähentämisessä. Nyt muiden maiden ilmoitettua omat sitovat ilmastotoimensa tilanne hieman oikenee.
Tämä on askel oikeaan suuntaan ja varmistaa osaltaan sitä, että voimme jatkossakin mm. tuottaa terästä ympäristöystävällisellä tavalla täällä Pohjolassakin.
Ilmaston kannalta ei ole mitään perusteita ajaa tuotantoa heikompitasoisen ympäristösääntelyn maihin.
Suomessa on jo pitkään panostettu erilaisten puhtaitten ratkaisujen kehittämiseen. Toivon, että Suomi saa osansa nyt avautuvista maailmanmarkkinoista. Mahdollisuudet ovat hyvät juuri edelläkävijyytemme ansiosta.
Itse ilmastonmuutoksen torjunta on Suomelle ehkä monia muita maita tärkeämpää. Suomen lämpötila uhkaa nousta puolet nopeampaa tahtia kuin maailman keskilämpötila.
Esimerkiksi ilmakehän kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa Suomessa lähes neljän asteen keskilämpötilan nousua.
Pariisista tullut viesti on, että jatkakaamme samalla tiellä. Monet meistä huomioivat jo nyt omien toimiemme ilmastovaikutukset.
Mihinkään välittömästi koko elämän ja elämäntavat uuteen uskoon välittömästi laittavaan remonttiin ei sinänsä ole tarvetta. Ensinnäkin on muistettava Pariisin tärkein saavutus eli se, että nyt muutkin kuin EU-maat ovat valmiita ilmastotoimiin.
Vaikutuksia kuitenkin meihinkin on. Suurimmat ilmastoamme lämmittävät sektorit tiedetään hyvin.
Suurimmat päästöt tulevat sähkön- ja lämmöntuotannostamme, toiseksi suurimmat liikenteestämme.
Askel askeleelta oman kantokykymme huomioiden voimme vaihtaa lämmitystapamme kestävämpään ja huomioida vähäpäästöisyyden liikkumisessamme.
Hallituksen tehtävä on tehdä muutos mahdollisimman helpoksi. Tätä tuetaan mm. lisäämällä etenkin kotimaisia biopolttoaineita liikenteeseen ja kannustamalla eri toimijoita vaihtamaan fossiilinen tuontienergia kotimaiseksi.
Lisäksi on tärkeää tunnustaa niin Suomen kuin muidenkin hyvin hoidettujen metsien erityinen rooli ilmastonmuutoksessa.
Onnistuneen metsänhoidon avulla Suomen metsät ovat nieluja eli ne sitovat hiilidioksidia.
Olisi valtava ilmastoteko viedä tätä suomalaista metsiin liittyvää osaamista ulkomaille, etenkin niihin maihin, joissa metsien hakkuut ylittävät kestävän hakkuumäärän rajan.
Tällä koko kansantaloutta voimistavalla tiellä on hyvä jatkaa.