Pirttilahti maakuntauudistuksen kaatajille: Lapsi eli sote voi mennä pesuveden mukana

Asiat eivät parane vastustamalla ja kaatamalla uudistuksia, varsinkaan hyviä ja tulevaisuuteen katsovia uudistuksia, keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahti muistuttaa.

Pirttilahti varoittaa, että ihmiset ovat kyllästyneet poliitikkojen riitelyyn.

– Maakuntauudistuksen kaatajien pitäisi muistaa, että samalla voi mennä lapsi pesuveden mukana – sote-uudistus, joka tehdään maakuntapohjalta, Pirttilahti kirjoittaa facebook-päivityksessään.

KMV-lehden kolumnissaan Pirttilahti toteaa, että maakuntauudistukseen on painavat perusteet.

– Sirpaleinen hallinto selkiintyy ja kansanvaltaistuu, kun nykyiset 400 hallinnollista organisaatiota sulautuu 18 maakuntaan, jonne päättäjät valitaan vaaleilla. Päätösvalta siirtyy kasvottomalta valtion aluehallinnolta maakuntien ihmisille. Maakuntien sisällä tehtävänjaosta voidaan osin sopia sisäisesti.

Pirttilahti ihmettelee Helsingin ja Tampereen pormestarien Jan Vapaavuoren ja Lauri Lylyn vahvoja ulostuloja ja kovaa vastakkainasettelua.

– He lietsovat sekavaa epävarmuutta. Keskustelua on käytävä, mutta sen on pohjauduttava tosiasioihin. Kaikki kuitenkin myöntävät uudistusten tarpeen. Maakuntauudistus ei ole viemässä kaupungeilta päätösvaltaa.

Pirttilahti huomauttaa, että kaupunkien vahvaa roolia ja niiden merkitystä maakuntien ja Suomen vetureina ei ole kukaan kyseenalaistanut, siksi sellaisia sanoja ei pidä laittaa kenenkään maakuntauudistusta ajavan suuhun.

– Kaupunkien omat kehityshankkeet ovat jatkossakin kaupunkien käsissä. Ulostulojen perusteella suurimmat kaupungit haluaisivat nyt lisää päätösvaltaa.

Maakunnan menestys ja elinvoima ovat Pirttilahden mukaan osien summa, missä keskuskaupungin ohella seutukaupungeilla ja maaseudulla on oma tärkeä roolinsa.

– Vahvuuksia kannattaa yksissä tuumin jalostaa yritystoiminnaksi ja työpaikoiksi ympäri maakuntaa. Tilastot osoittavat, että nyt koko Suomessa talous ja työllisyys kasvavat.

– Pienemmistä kunnista saadaan todennäköisesti vähemmän edustajia maakuntavaltuustoon kuin väkirikkaimmista. Tässä mielessä reuna-alueiden tulee olla tarkkoja asemastaan ja omien peruspalveluidensa toiminnasta. Maakunta tarvitsee yhteistyötä, kumppanuutta ja luottamusta. Kyse on koko maakunnan vetovoimasta eikä mikään kunta pärjää yksin.