Keskustasta tyrmäys hakkuiden vähentämiselle – "Suomi seisoo edelleen puujaloilla"
Metsien hakkuurajoitukset vaarantaisivat työllisyyden, talouden sekä alueiden elinvoiman, eikä keskusta hyväksy esitystä, jyrähtää eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Anne Kalmari.
– Historiallisen huonossa työllisyystilanteessa tuhansien työpaikkojen menetys tehtaiden ja sahojen sulkemisen seurauksena olisi kohtuuton isku suomalaisille, hän sanoo kannanotossaan.
Suomen ilmastopaneelin ja Suomen luontopaneelin yhteisraportin mukaan Suomen ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden samanaikainen saavuttaminen ei ole mahdollista viime vuosien noin 73 miljoonan kuutiometrin vuotuisella hakkuumäärällä.
Raportissa todetaan, että hakkuiden vähentäminen 60 miljoonaan kuutiometriin mahdollistaisi ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja suojelupinta-alojen laajentamisen, mikä tukisi EU:n biodiversiteettistrategian ja ennallistamisasetuksen tavoitteita.
Kalmari katsoo, että näin merkittävä hakkuiden rajoittaminen johtaisi miljardiluokan menetyksiin kansantaloudelle.
– Tulevaisuuden kestävät ratkaisut löytyvät muun muassa puurakentamisen lisäämisestä, metsänhoidon kehittämisestä ja hiilivarastojen kasvattamisesta pitkäikäisissä puutuotteissa, hän sanoo.
Kalmarin mukaan on syytä muistaa, että Suomi asetti hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035 jo vuonna 2019.
– Hakkuumäärät eivät ole käytännössä muuttuneet. Suurin muutos ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta on tapahtunut maankäyttösektorin laskentaperusteiden muutoksissa, ei suinkaan metsien käytössä. Kansalliset hakkuurajoitukset eivät korjaa tätä ongelmaa.
Kalmari peräänkuuluttaa ilmasto- ja ympäristökeskusteluun ”realismia, eikä nyt esitetyn kaltaisia ideologisia avauksia”.
Keskustan kansanedustaja Markku Siponen niin ikään pitää hakkuiden vähentämistä ”epärealistisena vaihtoehtona” Suomen talouden, metsäteollisuuden ja metsistä elävien maakuntien näkökulmasta.
– Onko hakkuiden rajoittaminen ylipäänsä mahdollista, kun metsistä noin 2/3 osaa on yksityisten metsänomistajien hallussa, hän kysyy Facebookissa.
Käyttöön kannattaa ottaa muita keinoja luonto- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, Siponen näkee.
Siposen mukaan ratkaisuja ovat ainespuun polton vähentäminen, suojelualueiden lisääminen, puuston järeyttäminen ennen hakkuuta, metsähoidon tehostaminen ja lannoitukset sekä puurakentamisen vauhdittaminen.
Näitä esitti myös ilmastopaneeli, Siponen toteaa.
– Löytyy siis paljon käyttökelpoisia ja yhteisesti hyväksyttäviä keinoja hakkuiden rajoittamisen sijaan.
– Luonto- ja ilmastotavoitteet ovat tärkeitä, mutta keinot täytyy valita niin, ettemme ammu toimilla omaan nilkkaan. Suomi seisoo edelleen puujaloilla, Siponen sanoo.
