Keskustan pitää pystyä herättämään enemmän tunteita, näkee puoluevaltuuston puheenjohtaja Karri Kallio
Keskustan Lappeenrannassa viikonloppuna koolla ollut puoluevaltuusto toi vahvasti julki huolensa sosiaali- ja terveyspalvelujen tilanteesta.
Myös keskustapäättäjät joutuvat kovissa säästöpaineissa tekemään hyvinvointialueilla kipeitä päätöksiä.
Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Karri Kallio uskoo, ettei asia kuitenkaan jää myllynkiveksi keskustan kaulaan tulevissa eduskuntavaaleissa. Keskustan on vain perustellusti esitettävä, miten sote saadaan kuntoon.
– Mallihan nyt ei tietystikään ollut valmis silloin, kun se saatiin tehtyä. Uskoisin, että se voi kääntyä voimavaraksi, Kallio pohtii Suomenmaalle.
Kallio muistuttaa, että kyse on massiivisesta uudistuksesta, jota tällä hetkellä ajetaan hieman vulgaaristi ilmaisten ”perse edellä puuhun”.
– Ei anneta sitä aikaa saada sitä hommaa toimimaan, kun pistetään hirveä säästöpaine yhtä aikaa päälle sinne. Minä vähän pelkään, että sen kanssa voi käydä vielä huonostikin monella alueella.
Kallio ihmettelee sitä, että edellistä hallitusta syytellään yhä, vaikka nykyisen hallituksen kautta on pian kolme vuotta mennyt.
– Jossain vaiheessa kuvittelisi, että pitää miettiä sitä omaakin hallitusta. Uskoisin, että myös äänestäjä ymmärtää tämän viestin.
Eduskuntavaaleihin on aikaa enää puolitoista vuotta. Keskusta uusii niitä varten ohjelmistonsa ensi kesänä Tampereella pidettävässä puoluekokouksessa.
Kallio luonnehtii uutta periaateohjelmaa ja Suunta Suomelle -ohjelmaa valtavan mittaluokan kokonaisuuksiksi, ja molemmissa on hänen mukaansa vielä paljon tehtävää. Kallio toivoo, että ohjelmiin saadaan myös tarvittava viimeinen terävyys ja iskevyys.
– Ja vaaleissa iso kysymys on , että saadaan oma asia sanoitettua kansankielelle. Meitä on välillä vaivannut ehkä tietty herraskainen sananparsi, jos nyt niin voi sanoa.
Keskustan ei Kallion mielestä tarvitse kuitenkaan uudistua mitenkään erityisen repäisevällä tavalla äänestäjiä herätelläkseen.
– Uskon, että meidän vahvuutemme on, että olemme kohtuullisen tasainen ja tietyllä asiallisella linjalla eteenpäin menevä. Sehän ei tarkoita, etteikö meidän viestintämme voi olla räväkämpää ja välillä rohkeampaa, jota se on nykyään minun mielestäni ollutkin.
Kallio kiittelee puheenjohtaja Antti Kaikkosta, jonka lauantaisessa puheessa oli hänen mielestään jo ”todellisen oppositiojohtajan jengaa” mukana.
– Siellä vähän räiskyi ja paukkui. Se on hienoa.
Kallio myöntää, että meneillään olevan oppositiokauden alku oli keskustalle hankala. Välillä puolue näytti kahdeksan vuoden erivärisissä hallituksissa istumisen jälkeen tarpovan toinen jalka hallituksessa ja toinen oppositiossa.
– Mutta sen jälkeen lento on vähän parantunut, on tavallaan opittu sanomaan asioista välillä voimakkaastikin, mutta silti perustellusti.
Kallio sanoo pitäneensä keskustan oppositiopolitiikassa myös siitä, että asiat on valmisteltu hyvin.
Keskustassa toiset kaipaavat tälläkin hetkellä räväkämpää oppositiopolitiikkaa, kun taas toinen koulukunta puhuu rakentavan, maltillisen ja yhteistyöhakuisen linjan puolesta. Kallio näkee kuitenkin, että viritys alkaa olla nyt oikea.
– En välttämättä usko, että ne ovat niin täysin toisiaan pois sulkevia, etteikö voi olla vähän räväkkää oppositiopolitiikkaa ja silti yhteistyötä rakentavaa.
Keskusta on menestynyt viime aikoina mielikuvia mittaavassa puoluebarometrissä, mutta kannatuskyselyissä suosio ei ole vastaavasti realisoitunut.
– Niin kauan kuin minä olen ollut näissä puoluehommissa, me olemme aina olleet ihmisille vähän semmoinen kakkospuolue. Ei hirveästi pahaa sanottavaa, mutta ei juuri niin paljon hyvääkään sanottavaa, että se vaihtuisi äänestettäväksi ykköspuolueeksi.
Sen vuoksi ”ihan kivan ja fiksun” keskustan pitää Kallion mielestä pystyä vielä tietyllä tapaa terävöittämään viestiään ja herättämään vähän tunteitakin.
– Silloin se päätös on helpompi tehdä.
Keskustan on Kallion mielestä täysin mahdollista koota riveihinsä jälleen viimeisen kymmenen vuoden aikana muille puolueille menettämiään äänestäjiä.
– En usko, että on pysyvästi menetettyä porukkaa. Moni äänestäjä vaihtaa joka vaalissa, täysuskovaiset, puoluekirjaiset äänestäjät ovat tietysti asia erikseen. Näkyihän se aluevaaleissa ja kuntavaaleissakin, että siellä on osattu sanoittaa asia niin, että se on puhutellut ihmistä.
Kallion mukaan samanlainen onnistuminen on mahdollista myös eduskuntavaaleissa.
– En näe mitään ongelmaa siinä.
Keskustan meneillään olevassa järjestöuudistuksessa on tarkoitus puolittaa myös keskustan nykyisin 135-jäsenisen puoluevaltuuston koko. Kallio sanoo, ettei ole ollut asian innokkaimpia kannattajia.
– Siinä on oma riskinsä, miten se alueellinen kattavuus saadaan aikaan.
Kallion mielestä isossa järjestöuudistuksessa pitää kuitenkin laittaa kaikki kortit pöytään, käydä avoin keskustelu ja katsoa, mikä saatavilla oleva hyöty on.
– Minä tykkään olla uudistava ja moderni, mutta uudistusten pitää olla perusteltuja.
Kallio näkee mahdollisuuksia myös puoluevaltuuston työskentelyn kehittämisessä. Mallia voisi hänen mielestään ottaa Ruotsin Centerpartietilta, jonka kokouksissa käydään keskustelua myös teemoittain.
– Meillä voisi olla esimerkiksi kaksi tuntia yleiskeskustelusta varattu siihen, että käydään ensin keskustelua yhdestä teemasta ja tunti toisesta. Tämmöistä voisimme koettaa. Katsotaan, jos se saadaan järkevästi rakennettua puoluesihteerin kanssa vaikka kevään ohjelmaan, Kallio pohtii.