Keskustalaiset huolestuivat terapiapalveluista – "Sivukylien lapset jäävät ilman"
Kaksikymmentä keskustalaista kansanedustajaa on jättänyt ministerille kirjallisen kysymyksen terapiapalveluiden saatavuudesta.
Kela julkaisi helmikuussa kilpailutusehdot vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluille kaudelle 2027 alkaen.
Kilpailutus koskee useita eri terapiamuotoja kuten allasterapiaa, fysioterapiaa, kuvataidepsykoterapiaa, musiikkiterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta, perheterapiaa, puheterapiaa, psykoterapiaa, ratsastusterapiaa ja toimintaterapiaa.
Keskustalaisten mukaan uudet ehdot muodostavat tilanteen, jossa sekä palveluntarjoajien toimintaedellytykset että asiakkaiden palvelujen saatavuus heikkenevät.
– Keskusta ei hyväksy sitä, että sivukylien lapset jäävät ilman terapiaa, sanoo kansanedustaja Hilkka Kemppi tiedotteessa.
Kemppi on kirjallisen kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja. Muut allekirjoittaneet ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sekä kansanedustajat Eeva Kalli, Eerikki Viljanen, Tuomas Kettunen, Markus Lohi, Jouni Ovaska, Vesa Kallio, Olga Oinas-Panuma, Mikko Polvinen, Hanna-Leena Mattila, Hanna Kosonen, Anne Kalmari, Mikko Savola, Mika Lintilä, Petri Honkonen, Hanna Räsänen, Mauri Kontu, Mika Riipi ja Timo Mehtälä.
Keskustan tiedotteessa todetaan, että kilpailutuksen rakenteeseen sisältyvät muutokset kuten korvaustasojen tarkistukset, matkakulujen korvausten muutokset sekä kotikäyntilisien uudelleenmäärittely muokkaavat palveluiden kustannusrakennetta merkittävästi aiempaan verrattuna.
Kempin mukaan esimerkiksi puheterapiaan kohdistuu kaksi leikkausta, jotka romahduttavat alanharjoittajan ansioita jopa 30 prosentilla.
– Tämä vie palkkatason kymmenen vuoden taakse. Koska provisiopalkkaus ja ammatinharjoittajuus ovat yleisiä, leikkaus osuu suoraan terapeutin toimeentuloon, Kemppi selventää.
Keskustalaisten mukaan erityisen eriarvoiseen asemaan päätyvät niin sivukylien lapset kuin erityisosaamista vaativat asiakkaat.
Tällaista erityisosaamista voi olla esimerkiksi autismipotilaiden hoito, harvinaiset oireyhtymät, aistivammat, monivammat tai syömisen ja juomisen vaikeudet, tiedotteessa sanotaan.
Kempin mukaan muutokset aiheuttavat sen, että terapeutit joutuvat valitsemansa asiakkaat läheltä saadakseen asiakasmäärän kasvatettu vaadittuun määrään. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että sivukylien lapset jäävät ilman terapiaa, koska kukaan ei ehdi ajaa heidän luokseen.
– Pahimmillaan pienten lasten puhevamman hoitamattomuus johtavat syrjäytymiseen ja toimintakyvyn heikkenemiseen, Kemppi sanoo.
– Useilla alueilla jonot puheterapiaan ovat hyvinkin pitkiä. Kysymmekin vastuuministeriltä, mitä se aikoo tehdä varmistaakseen palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kaikkialla Suomessa.
Otsikkoa lyhennetty 10.3.2026 kello 14.31.