Huomio eriarvoisuuden torjuntaan

Olen tällä vaalikaudella useaan otteeseen arvioinut hallitusta kriittisesti siitä, että se ei ole ottanut eriarvoisuuden torjuntaa vakavasti. Kun Kataisen hallitukselle eriarvoisuuden torjunta oli kärkihanke, ei Sipilän hallitus vaikuttanut olevan kiinnostunut priorisoimaan asiaa kovin korkealle.

Olikin askel oikeaan suuntaan, että pääministeri Sipilä nimitti työryhmän pohtimaan eriarvoisuuden torjuntaa ja toimenpiteitä siihen. 

Juho Saaren johtaman työryhmän raportti sisältää paljon hyviä toimenpide-ehdotuksia: sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämistä, työttömyyden torjumista osaamistason nostolla, toimivampaa kotouttamispolitiikkaa ja huomion kiinnittämistä nuorten osallisuuteen yhteiskunnassa. 

Politiikassa on kuitenkin aina kyse arvovalinnoista, mikä konkretisoituu siinä, mihin rahat riittävät. Työryhmän työlle asetettu raami kustannusneutraaliudesta rajasi varmasti myös työryhmän esittämää toimenpidevalikoimaa.

Jotta Sipilän hallitus lunastaa uskottavuuden eriarvoisuuden torjunnassa, tarvitaan siltä konkreettisia päätöksiä jo tämän vaalikauden aikana.

Yksi näytön paikka onkin ensi viikon kehysriihi. Konkreettisina toimenpiteinä riihessä kannattaisi harkita toimenpiteitä oikeudenmukaisemman tulonjakopolitiikan puolesta, oppivelvollisuusiän pidentämistä ja nuorisotakuun pelastamista.

Kataisen hallituksen aikana sopeutimme valtion taloutta yli 6 miljardilla eurolla. Tästä huolimatta onnistuimme talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan tekemään tuloeroja kaventavaa politiikkaa, sillä kaikissa veroratkaisuissa tulonjakovaikutuksia seurattiin tarkkaan.

Valitettavasti tilanne on tällä vaalikaudella ollut toinen johtuen tehdyistä veropäätöksistä sekä menoleikkauksista. Nyt olisi aika kiinnittää huomiota myös tulonjakovaikutuksiin.

Toiseksikin oppivelvollisuusiän pidennyksellä voidaan huolehtia siitä, että yksikään alaikäinen nuori ei putoa turvaverkkojen ulkopuolelle.

Tämä on tehokas tapa myös huolehtia siitä, että suomalaisten osaamistaso kääntyy jälleen nousuun. Tämä on myös peruste sille, miksi talouspolitiikan arviointineuvosto päätyi suosittelemaan oppivelvollisuusiän pidentämistä viimeisimmässä raportissaan.

Kolmanneksi viime vaalikaudella luotu ja tällä vaalikaudella lähes kokonaan alas ajettu nuorisotakuu ansaitsee vielä uuden mahdollisuuden.

Sen tulokset puhuvat puolestaan: peruskoulun jälkeen koulutusta jatkavien osuus nousi nuorisotakuun aikana suuremmaksi kuin koskaan ja etsivä nuorisotyö tavoitti ja ohjannut eteenpäin vuosittain yli 20 000 ”kadonnutta” nuorta.

On tärkeää, että politiikka koetaan mahdollisimman oikeudenmukaiseksi. Tämän lisäksi tasa-arvoisuus on keskeinen syy sille, miksi Suomi historiansa aikana on menestynyt niin monella mittarilla.

Oikeudenmukaiset yhteiskunnat ovat myös kansalaisilleen turvallisempia kuin esimerkiksi suurten tuloerojen maat. Muun muassa näiden vuoksi eriarvoisuuden torjunta kannattaa ottaa vakavasti.