EU:n ja Naton yhteistyö kuuluu Suomen linjaan
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vieraili reilu viikko sitten Lontoossa. Myös Iso-Britannia on saanut kokea sen, mitä tarkoittaa turvallisuusympäristömme heikentyminen ilman sodankäynnin kynnyksen ylittymistä.
Terrori-iskut ovat uusien uhkien yksi ilmenemismuoto, joka on tullut tutuksi niin Lontoossa kuin Manchesterissa. Kyberhyökkäysten potentiaali on käynyt briteille selväksi, kun vieraan valtion kehittämä WannaCry-haittaohjelma lamautti kansallisen terveysjärjestelmän.
Kuten monien vaalien yhteydessä on Brexit-kansanäänestyksen ympärillä keskusteltu vieraan valtion pyrkimyksistä vaikuttaa demokraattisiin prosesseihin. Britanniassa asuvaan Sergei Skripaliin ja hänen Julia-tyttäreensä kohdistunut kemiallista asetta hyödyntänyt isku on puhuttanut koko Eurooppaa.
Suomen kokonaisturvallisuusmalli on yllättävän moderni.
Jutta Urpilainen
Kun yhteiskuntamme turvallisuutta uhkaavat tilanteet eivät synny vain vieraan valtion armeijan toiminnasta, on myös yhteiskunnan ja sen kansalaisten puolustamista lähestyttävä uudella tavalla.
Tässä tilanteessa Suomen kokonaisturvallisuusmalli on yllättävän moderni. Yksi sen toteutusmuoto on kansallinen maanpuolustuskurssi, jossa luodaan yhteistä tilannekuvaa ja vahvistetaan poliitikkojen, virkamiesten ja elinkeinoelämän toimijoiden välisiä verkostoja, jotka tukevat yhteiskunnan kattavaa siviilivalmiuttamme.
Valtioneuvoston jäsenenä olen saanut myös olla mukana niissä harjoituksissa, joissa tätä koko valtionhallinnon ja koko yhteiskunnan valmiutta testataan erilaisissa kuvitteellisissa tilanteissa.
Näille Suomen kokonaisturvallisuuskokemuksille on laajaa kysyntää koko Euroopassa, joten Suomen kannattaa hyödyntää tätä kiinnostusta. Eri puolilla on monenlaista pohdintaa, joissa konkreettiset mallit kiinnostavat.
Ison-Britannian lanseeraama”fuusiodoktriini” on esimerkki siitä kehityksestä, jossa yhteiskuntien puolustamiseen ollaan valjastamassa sotilaallisten suorituskykyjen lisäksi lainvalvontaan, diplomatiaan, tiedusteluun, talouteen, informaatioon ja kulttuuriin liittyviä toimia.
Kansainvälisellä tasolla tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa edellyttää siviilitoimista vastaavan EU:n ja puolustuksesta vastaavan Naton tiivistä yhteistyötä.
Tätä yhteistyötä mm. kyber- ja hybridiuhkien torjunnassa on edistetty viimeisen kahden vuoden ajan toimeenpanemalla EU:n ja Naton yhteistyöjulistusta.
EU–Nato-yhteistyö on nousemassa yhdeksi pääteemaksi myös heinäkuussa Brysselissä pidettävään Naton huippukokoukseen. Suomi on perinteiseen tapaan saamassa kutsun tähän Naton huippukokoukseen.
Suomi on tukenut poliittisesti EU–Nato-yhteistyön vauhdittamista jo Jyrki Kataisen hallituksen aikana. Juha Sipilän hallituksen aikana Helsinkiin perustettu EU- ja Nato-maiden yhteinen hybridikeskus on tuonut tähän Suomen linjaan tärkeän toiminnallisen lisän.
Puolueet ovat olleet melko yksimielisiä siitä, että turvallisuus on – talouden ja työllisyyden rinnalla – ensi vuoden jälkipuoliskolle ajoittuvan Suomen EU-puheenjohtajuuden kantavia teemoja.
Kun turvallisuuspainopistettä konkretisoidaan, hybridiuhkien torjunta sekä siihen liittyvä kokonaisturvallisuusajattelu ja EU-Nato-yhteistyö ovat Suomelle luontevia edistettäviä asioita.
