Vanhus ja kone

Olin viime viikolla seminaarissa, jossa näin uuden suomalaisen innovaation. Button eli Nappi on lapsen nyrkin kokoinen laite, jota vanha mies painaa aamulla ylös noustuaan ja kahvinkeittoon ryhdyttyään.

Laitteeseen syttyy valo, ja siitä lähtee kuusikymppisen tyttären kännykkään signaali: kaikki hyvin. Tytär vastaa kännykällä ”ok”, jolloin Buttonin valo vaihtuu vihreäksi. Sekin on merkki: kiitos tiedosta isä, niin täälläkin. Elämä jatkuu.

Seminaariväkeä huvitti ajatus, että Nappi sopii erityisen hyvin suomalaiseen kulttuuriin, koska se vapauttaa käyttäjänsä rasittavasta sanallisesta kommunikaatiosta. Meidänhän on tunnetusti hankala keksiä kovin hehkeitä jutunjuuria.

Esittelyvideon vanha mieskään ei kuulemma missään oloissa viitsisi jutella tyttären kanssa puhelimessa joka aamu. Eikä tytärkään sitä haluaisi.

No, aamuisin ei kovin kummoisia kuulumisia ole kenelläkään, jos yö on sujunut hyvin nukkuessa.

Ikäihmisille on tarjolla jo monenlaista teknologiaa. Anturi voi tallentaa tiedon, että asukas on noussut sängystään ja napsauttanut kahvinkeittimen päälle. Automaattinen lääkeannostelija vapauttaa muistia muihin hommiin. Liesi- ja hanavahdit hoitavat tehtävänsä eleettömästi.

Kaikki tekniikka ei ole IT:tä eikä edes sähköistä: geriatrisen tuolin design helpottaa ylös nousemista, ja sukkakoukku on verraton apu, jos kankeus haittaa sukkien pukemista.

Ikäihmisiä auttavasta tekniikasta puhuttaessa nousevat nopeasti etualalle kaikenlaiset pelot. Jos robotti hoitaa, vanhus jää yksin. Ruudun välityksellä puhuvaa lääkäriä ei voi edes kätellä. Ja kuka haluaisi joutua kohteeksi herkeämättömään gps-kyttäykseen, jossa jokaisesta askelesta jää jälki?

Keskustelun toinen trendi on ankeus. Ikäihmisen elämä esitetään uhkien ja riskien kokoelmana, jossa tekniikka voi hetkellisesti auttaa.

Ikäihmisten tekniikasta pitäisi puhua myös hupina ja hauskutuksena.

Ehkä puhetapojen muutos auttaisi. Ikäihmisten tekniikasta pitäisi puhua myös hupina ja hauskutuksena.

Skypessä on hauska nähdä kavereita ja sukulaisia, tabletilla on helppo valokuvata ja katsoa ohjelmia Yle Areenasta, hyvä tietsikkapeli voi koukuttaa oikein positiivisesti. Facebookista voi tiirailla koulukavereita kymmenien vuosien takaa.

Vanhus ja kone on hyvä yhdistelmä.