Hallitus, äkkiä nukkumaan!

Olen varautunut siihen, että edessä voi olla uneton yö, pääministeri Juha Sipilä sanoi marraskuisena torstai-iltana, kun sotesota paukkui ja hallitus huojahteli.

Tuosta ei hyvää seuraa, ajattelin. En ollut kovin huolissani sotesta (kai siihen jokin ratkaisu jossain vaiheessa tulee) enkä hallituksestakaan (hallitusneuvottelujahan on aina mukavaa käydä, kun ympärillä on hurjasti sympaattisia kavereita).

Ei, se uniasia minua huoletti.

Opin olemaan huolissani poliitikkojen yöunesta nuorena taloustoimittajana 1990-luvun alun laman aikana.

Hallitus piti kriisikokouksia tämän tästä, yleensä yöllä. Nääntyneet ministerit ja virkamiehet yrittivät sumein yöaivoin keksiä jotain ratkaisua siihen, että Neuvostoliitto oli haihtunut ja markka niitattu ecuun liian kalliilla.

Uupuneet toimittajat väänsivät silmät ristissä juttuja valuuttaromahduksista ja konkursseista. Luulen, että jos kumpikin ammattikunta olisi ymmärtänyt käydä välillä nukkumassa, työn tulokset olisivat olleet ainakin vähemmän huonoja.

Suomea vaivaa krooninen univaje. Se lienee jopa pahempi ongelma kuin kestävyysvaje, koska univaje koskettaa jo nyt suurta osaa väestöstä (toisin kuin kestävyysvaje, joka on toistaiseksi vasta eräänlainen tulevaisuuden mörkö).

Jopa kolmannes suomalaisista kärsii toistuvista uniongelmista. Se on enemmän kuin puolitoista miljoonaa huonosti nukkuvaa.

Olin viime viikolla vierailulla uusimaalaisessa lukiossa.

Mukavia nuoria – joista aika moni kertoi kuulumisina, että väsyttää. Ei ehdi nukkua. Ja kun ei nuku, masentaa.

Toissa viikolla olin kokouksessa, jonka osanottajista yksi nukahti kesken kaiken.

Univaje, unettomuus ja unihäiriöt ovat iso terveysriski: ne ovat yhteydessä diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen ja mielenterveyden ongelmiin. Uneton on usein onneton.

Mitä voidaan tehdä?

Suomen menestystä pitää ryhtyä rakentamaan kaikkein kestävimpien tukijalkojen varaan. Ne ovat kunnollinen uni ja hyvä ruoka. 

Oma tuottavuuteni nousee silmissä aina, kun olen saanut nukkua tarpeeksi. Tuottavuusloikan puuskassa itse kukin saa aikaan ainakin puolitoista kertaa sen mitä väsyneenä – ja parempaa.

Kansakunnan kilpailukyky aivan kohisee, kun hyvin nukkuneet aivot hyväntuulisina innovoivat kaikkea uutta ja hauskaa.

Nyt nukkumaan, Juha Sipilä ja kaikki muut! Nukkuminen kannattaa aina.