Suomalaisuudesta siinnyt – se kotimainen
Keskusta sijoittuu puolueena hankalasti mihinkään suureen kansainväliseen puolueperheeseen. Joskus näkee pyrkimyksiä niputtaa keskusta maailman liberaalipuolueiden joukkoon.
Totta on, että monessa maassa sosialistien ja oikeistolaisten välissä parlamentissa istuu erilaisia liberaaliryhmiä. Keskustan aate ei kuitenkaan pohjaudu liberalismiin, vaan desentralismiin ja Pohjoismaiseen agrarismiin, vapaiden talonpoikien henkiseen perintöön.
Maalaisliiton perustaminen osaltaan kuvastaa kansanliikkeemme ainutlaatuisuutta. Muiden keskeisten puolueiden osalta voidaan löytää selkeä perustamishetki sekä nähdä niiden alkuvaiheissa selkeä ulkomainen vaikutus.
SDP:n edeltäjä perustettiin Turussa heinäkuussa 1899 osana kansainvälisen työväenliikkeen nousua, kokoomus perustettiin Helsingissä joulukuussa 1918 taas saksalaisen monarkian kannattajien toimesta. SKP perustettiin Moskovassa elokuussa 1918 Neuvosto-Venäjän hallituksen tukemana.
Maalaisliittoa ei perustettu yhtenä päivänä, ei yhdessä paikassa eikä yhden henkilön tai työryhmän toimesta. Eikä se tapahtunut millään tavalla ulkomaisen vaikutuksen seurauksena.
Ensimmäisten eduskuntavaalien lähestyessä eri puolilla maata syntyi maaseutuväestön parissa liikehdintää, kun huomattiin, etteivät ”herrain puolueet” sen enempää kuin sosialismiin sortunut työväenliikekään voineet vakaan maalaiskansan etuja ajaa. Talvella 1906 pidettiin Pohjanmaalla useita kokouksia, jossa järjestäytymistä suunniteltiin ja yksi lyhytaikainen järjestökin perustettiin.
Syksyllä Oulussa ja Kauhavalla pidetyissä kokouksissa perustettiin kaksi puoluejärjestöä, jotka osallistuivat vuoden 1907 eduskuntavaaleihin, ja jotka viimein marraskuussa 1908 yhdistyivät Maalaisliitoksi.
Jopa Santeri Alkio arveli, että voimia, aikaa ja kykyjä oman puolueen perustamiseksi oli liian vähän.
Tietenkään nuo perustamispäivien tapahtumat tai puolueen alkutaival eivät vielä sellaisenaan kerro, millainen puolueesta muodostuu.
Rohkenen kuitenkin arvioida, että tälläkin perustalla Maalaisliitto-keskustaa voidaan pitää ainutlaatuisena puolueena kaikkiin muihin puolueisiin
verrattuna. Tuolloin puolueen toimijat joutuivat kulkemaan kovien vaikeuksien ja vastusten lävitse.
Itsenäiseen poliittisen puolueen elinmahdollisuuksiin ei uskottu. Jopa Santeri Alkio arveli, että voimia, aikaa ja kykyjä oman puolueen perustamiseksi oli liian vähän.
Itsenäisen maalaispuolueen perustamisessa olisi ”ääretön työ”. Tässä Alkio olikin toki tavallaan oikeassa, mutta lopulta siinä kävi kuitenkin niin, että hän itse joutui kantamaan päävastuun tästä ”äärettömästä työstä”.
Suomen kansalle oli suunnaton siunaus siitä, että hankkeet maalaispuolueen rakentamiseksi Suomettarelaisen puolueen sisään epäonnistuivat.
Tällaista ajatustahan mm. osuustoiminta-aatteen isä Hannes Gebhard – muutoin mitä mainioin mies – oli jossain vaiheessa esittänyt.
Millaiseksi tapahtumat vuoden 1918 jälkeen, valtiomuototaistelu, torpparivapautus ja kansallinen eheytyminen olisivat muodostuneet, jos Maalaisliitto olisi ollut tuolloin osana kokoomusta?
Keskustan tunnuslause on nykyään ”se kotimainen”. Mitä tällä tarkoitetaan, paitsi kotimaisen omavaraisuuden, ruoan- ja energiantuotannon turvaamista?
Alkuajoista saakka Maalaisliitto on pyrkinyt kansainväliseen yhteistyöhön, kaupankäyntiin ja rauhan edistämiseen.
Olen itse käyttänyt usein ilmaisua – ”Maalaisliittolainen aate on suomalaisuudesta siinnyt aate!” Se on kypsynyt vuosisatojen ajan, kovienkin koettelemusten, sotien, vainojen, katovuosien, nälän ja kurjuuden paineessa, ja siihen on tiivistynyt se, mikä kansallisissa erityispiirteissämme on ollut parasta.
Rehellisyys, itsekuri, tapojen puhtaus – ja vapaus elää tahtonsa mukaan omilla maillaan.
Ehkäpä se on jotain sukua Ehrensvärdin sanoille Suomenlinnan Kuninkaanportilla: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun”.
Tai niille sanoille, jotka Hella Wuolijoen (olkoonkin, että hän oli myöhemmin SKDL:n kansanedustaja) Niskavuori-näytelmän vanha emäntä lausuu
poikansa avioliiton rikkovalle, kaupungista maalle tulleelle kansakoulunopettajalle: ”Onni, totuus, vapaus… Onni on, kun kaura ja nurmiheinä kasvaa kevätsateessa niin että korviin kohisee. Se on vapautta ja totuutta, että on varaa potkaista Niskavuoren portilta jokainen, joka tänne luvattomasti pyrkii. Muu on sivuseikka.”
Tämä ei tarkoita eristäytymistä muusta maailmasta. Alkuajoista saakka Maalaisliitto on pyrkinyt kansainväliseen yhteistyöhön, kaupankäyntiin ja rauhan edistämiseen.
Ensimmäinen puolueemme riveistä noussut presidentti, tohtori Relander, avasi meille ikkunoita maailmalle, ennen kaikkea länteen päin.
Mutta kaikessa tässäkin toiminnassa perustana oli kansallinen etumme. Sitä ei maailmalla nytkään kukaan muu katso kuin ensi sijassa me
itse.
Puolueemme aateperimästä löydämme ratkaisulinjoja myös nykyisiin ongelmiimme, vaikka niitä onkin sovellettava tämän ajan tarpeita
vastaaviksi.