Millaisiksi terrorismin uhka meidät tekee?

Terrorismia on ollut aiemminkin, mutta nyt se ilmenee uusilla tavoilla. Baader-Meinhof, IRA ja baskiseparatistit tekivät iskujaan kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Nyt terroritekoja tapahtuu missä tahansa. Niitä toteuttavat turhautuneet radikaalit luodakseen pelkoa ja sekaannusta. Kohteet ovat sattumanvaraisia.

Samalla kun toimimme yhdessä ja päättäväisesti terrorismia vastaan, on myös pohdittava: millaisia ihmisiä terroriuhka meistä tekee?

Koska terrorismi on vaikeasti hahmottuva ilmiö, vaatii sen torjuminen tarkkaa harkintaa ja kattavaa tietoa. Pelon ja ennakkoluulojen vuoksi säntäily vain pahentaa tilannetta.

Suomen viranomaiset ovat huippuammattilaisia. Heillä on oltava riittävät voimavarat ja toimivaltuudet. On syytä luottaa viranomaisiin ja poliisiin. Tällaisen asenneilmapiirin pohjalta syntyy hyvää yhteistyötä kansalaisten ja viranomaista välillä.

Turvallisuusviranomaisia kohtaan osoitettu luottamus ja tuki ovat pohjana tulokselliselle terrorismin torjunnalle.

Koska terrorismi on kansainvälistä, sen torjumiseksi tarvitaan tiivistä kansainvälistä yhteistyötä ja yhteistä strategiaa.

Vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen presidentti Bush julisti sodan terrorismia vastaan. Sen seurauksena Yhdysvallat juuttui sotaan Afganistanissa ja Irakissa.

Sodalla terrorismia ei kukisteta. Rangaistuksia tiukentamalla ei päästä terrorismin taustalla oleviin perussyihin. Ankarien rangaistusten pelko ei pidättele epätoivoista ihmistä. Miksi itsemurhapommittaja kavahtaisi edes kuolemanrangaistusta?

EU:n piirissä tarvitsemme järkevää pakolaispolitiikkaa. Pakolaisstatuksen saaneet tarvitsevat riittävät resurssit kotouttamiseen. Tämä kävi ilmi Brysselin iskujen yhteydessä: terroristit olivat toisen polven maahanmuuttajia, joiden kohdalla kotouttamistoimet eivät olleet riittäviä.

Onneksi toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy. Euroopassa monelle tulijalle on avautunut uusi elämä ja luonteva paikka yhteiskunnassamme. Ehkä siis myös pehmeät keinot, kuten osallisuus, yhteisöllisyys ja hyväksyntä, ovat tehokkaita.

Terrorismin edessä ei pidä antautua eikä se saa tehdä meistä tylyjä ja kyynisiä.