Maailmantalous elpyy EU:ta nopeammin
Venäjän ja EU:n väliset suhteet ovat erittäin ajankohtaiset.
Lokakuun lopulla olin puhumassa kansainvälisen kaupan valiokunnan, INTA:n, pysyvänä Venäjä-raportoijana yhdessä ruotsalaisen komissaari Cecilia Malmströmin kanssa EU:n Venäjä-delegaatiolle.
Pohdimme yhdessä, miten maiden välisistä talouspakotteista voitaisiin vähitellen irrottautua ja toisaalta löytää kompensaatiota niistä eniten kärsiville viennin aloille, kuten erityisesti Suomen ja Baltian maiden maitosektorille.
INTA:n jäsenenä olen perehtynyt myös Maailman kauppajärjestö WTO:n toimintaan.
Meillä oli äskettäin Genevessä, Sveitsissä, puolivuosittainen tapaaminen ja joulun alla Nairobissa, Keniassa, järjestetään ministeritason konferenssi, joka on parhaillaan valmisteltavana.
Vierailin marraskuun alussa myös Japanissa EU:n ja Japanin vapaakauppasopimusneuvotteluiden merkeissä.Vierailu oli korkeatasoinen. Meillä oli mahdollisuus tavata Japanin ulko-, kauppa- ja teollisuus- sekä maatalousministerit.
Kauppaneuvottelut voidaan mahdollisesti saattaa loppuun jo tulevan kevään aikana Japanin ylähuoneen vaalien jälkeen.
Vapaakauppasopimusneuvottelut ollaan aloittamassa myös Australian ja Uuden-Seelannin kanssa. Niiden seuraaminen on ALDE-ryhmässä minun vastuullani.
Seuraamme tiiviisti myös Yhdysvaltojen kanssa käynnissä olevia TTIP-vapaakauppasopimusneuvotteluja.
Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus kasvaa ja menestyä osana eurooppalaisia sisämarkkinoita ja maailmantaloutta. Uusiutuvat luonnonvarat, arktinen ulottuvuus ja ilmastonmuutoksen torjunta avaavat mittavia mahdollisuuksia.
Monista vahvuuksistaan huolimatta Suomi on joutunut näivettymisen kierteeseen.
Suomi kärsii rakenne- ja suhdanneongelmien samanaikaisesta ilmaantumisesta ja yhteen kietoutumisesta.
Suomi on jäänyt jälkeen Ruotsia ja Saksaa samalla, kun velkaantuminen jatkuu. Myös työttömyys on korkea.
Taustalla on työvoimakustannusten nopea kasvu sekä heikko tuottavuuskehitys, joka on ollut laaja-alaista. Vienti ja investoinnit ovat kehittyneet erityisen huonosti.
Euroopan komissio arvioi 5.11.2015 Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 0,3 prosenttia ja ensi vuonna 0,7 prosenttia, mikä on Kreikan jälkeen EU:n toiseksi hitainta.
Maailmantalouden ja Euroopan talouksien kasvunäkymät ovat kohentuneet.
EU:n kasvu on edelleen hidasta, EU-komission ennusteiden mukaan noin 1,9 prosenttia tänä vuonna ja 2,0 prosenttia ensi vuonna. IMF:n mukaan maailmantalous kasvaa 2015 3,1 prosenttia ja 2016 3,6 prosenttia.
USA:n talous elpyy laajalla rintamalla. Myös Kiina ja Aasia kasvavat, mutta luvut ovat aiempaa pienempiä.
Rakenneuudistusten avulla voidaan parantaa talouden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia. Merkittävä parannus edellyttää lisätoimenpiteitä jo päätettyjen itsehallinto- ja sote-uudistusten lisäksi.
Keskeisiä alueita ovat kilpailua rajoittavan sääntelyn purkaminen, asuntojen tarjonnan edellytysten parantaminen, työvoiman tarjonnan lisääminen ja tuottavuuden parantaminen.
Suomen on pysäytettävä myös julkisen velan kasvu ja palautettava kustannuskilpailukykynsä.
Julkiset menot on sopeutettava kokoon, jonka kansantalouden tulonmuodostus pystyy kantamaan.
Kustannuskilpailukyky korjautuu hyvin hitaasti pelkillä palkkaratkaisuilla. Sen vuoksi välillisiä työvoimakustannuksia on alennettava. Myös euron heikkenemisellä on positiivisia vaikutuksia.