Askel lähempänä CETAa

Olemme askeleen lähempänä CETA-sopimusta.

Euroopan parlamentti äänesti EU:n ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen puolesta menneenä keskiviikkona. Seuraavaksi asia etenee EU:n 38 kansallisen parlamentin äänestettäväksi.

Tämän kaikkien aikojen kunnianhimoisimman vapaakauppasopimuksen edut on tuotu esiin moneen kertaan julkisessa keskustelussa.

Euroopassa vihervasemmisto vastustaa sopimusta, koska sen on väitetty lisäävän suurten yritysten valtaa.

Väite on virheellinen, sillä CETA-sopimuksesta hyötyvät erityisesti pienet- ja keskisuuret yritykset, jotka nyt pääsevät harjoittamaan liiketoimintaa uusille markkinoille ja saavat investointisuojan kautta turvaa.

Olen lukenut CETA-sopimuksen investointisuojaa käsittelevän kappaleen, jonka on väitetty riistävän jäsenvaltioilta oikeuden tulkita omia lakejaan yritysten ja valtioiden välisissä kauppariitojen ratkaisutilanteissa.

Sopimusteksti on näiden välimiesmenettelyjen osalta melko selkeä. Jokaiselle jäsenmaalle taataan jatkossakin oikeus säätää lakeja omalla alueellaan.

Sopimusriidassa tulkitaan ainoastaan sopimustekstiä. Kansallisten lakien tullessa sovellettavaksi on tuomioistuin sidottu kansallisten viranomaisten tulkintoihin. Investointituomioistuimen kannanotto ei ole myöskään kansallisia tuomioistuimia sitova.

Keskustelu investointisuojasta on todella ristiriitaista. On myös harmillista, että sosiaalisessa mediassa virheelliseen tietoon perustuvat väitteet lähtevät elämään omaa elämäänsä ja voivat osaltaan viivyttää sopimuksen voimaantuloaa.

Investointisuojan osalta vaadittiin avoimempaa riitojenratkaisumallia, joka takaisi myös pienten yritysten mahdollisuudet riitojenratkaisuun. Kun tämä vaihtoehto viimein toteutettiin, ei tämä enää ollutkaan sopiva vaihtoehto.

Ihmettelen, miksi avoimempi tuomioistuinmalli katsotaan epäoikeudenmukaisemmaksi kuin suljetuin ovin käytävät välimiesneuvottelut, kuten on toimittu tähän asti EU:n ja Kanadan välisessä kansainvälisessä kaupassa.

Toivon, että meistä jokainen ymmärtää CETA-sopimuksen merkityksen eurooppalaiselle talouskasvulle.

Kasvu ja työpaikat luodaan pk-yrityksissä, jotka nyt pääsevät ilman tulleja ja juristiarmeijaa Kanadan markkinoille.

Jos me emme saa arvoiltaan ja yhteiskuntamalliltaan EU:n kanssa lähellä olevan Kanadan kanssa kauppasopimusta solmittua, niin vastaavan kauppakumppanin löytäminen muualta maailmasta on lähes mahdotonta.

Myös talouskasvumme tulee tällöin jäämään heikolle pohjalle. Kauppapolitiikka on avain kasvuun globaalissa taloudessa.

Erityisesti Suomen vientivetoiselle taloudelle oikein säännelty kauppapolitiikka on elinehto.