Hanna-Leena Mattila:

Uusia avauksia ja hyviä käytänteitä

Blogi

Jo jonkin aikaa vanhustenhoidossa on ollut tavoitteena vähentää laitoksissa asuvien määrää ja painottaa kotona asumista. Ajatus on kaunis, koska kotonahan meidän kaikkien on paras olla.

On kuitenkin hyvä pysähtyä tarkastelemaan kotihoidossa olevien ikäihmisten tilannetta kuntakohtaisesti, sillä on myös huolta siitä, asuuko kotona liian huonokuntoisia vanhuksia.

Viime vuoden kesäkuussa eduskunta hyväksyi hoitajamitoituksen tehostettuun palveluasumiseen. Tämän myötä on herännyt kysymys, pitäisikö kotihoidossakin olla henkilöstömitoitus lain tasolla. Tällä hetkellä se on mukana laatusuosituksessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan vanhuspalvelulain uudistamisen toista vaihetta, ja asiantuntijakuulemisissa pieni enemmistö on kannattanut kotihoitoon kiintiötä.

Kuten aikaisemmassa henkilöstömitoitusta koskevassa keskustelussa epäiltiin, riittääkö hoitajia tehostettuun palveluasumiseen, on sama epäilys läsnä kotihoidon hoitajamitoituksen osalta. Voikin olla realistisempaa pohtia vaihtoehtoa, jossa avustavien tehtävien tekeminen avattaisiin muillekin työntekijöille kuin sosiaali- ja terveydenhoitoalan koulutuksen saaneille.

Yllättävän hitaasti on myös alalla otettu käyttöön hoivateknologiaa. On selvää, että hoivatyössä inhimillinen kosketus on oleellisen tärkeää, mutta monia tehtäviä pystytään tekemään myös vähemmän työvoimavaltaisesti. Hoivateknologian nykyistä laajempaan hyödyntämiseen voisi luoda taloudellisia kannustimia kunnille ja tuleville maakunnille.

Raahen seutukunnassa on tehty jo yli kymmenen vuoden ajan uranuurtavaa aikuisneuvolatyötä. Iso kiitos kehitystyöstä kuuluu geriatri Marja-Liisa Karjulalle ja koko hoitotiimille, jotka ovat edistäneet eläköitymisvaiheessa olevien ikäluokkien terveyttä.

Aikuisneuvolatoiminnan laajentuminen maanlaajuiseksi ja lakisääteiseksi sote-toiminnaksi toisi merkittäviä säästöjä julkiseen talouteen.

Yksistään piilevän kakkostyypin diabeteksen löytäminen joka kolmannelta asiakkaalta ja sen puhkeamisen estämistyö on tuonut lisää laadukkaita vuosia asianomaisen henkilön elämään ja pienempiä hoitokustannuksia julkiselle sektorille. Tarkastukset ovat olleet oikein odotettuja ja kattavuus hyvä, sillä yhdeksän kymmenestä on noudattanut kutsua.

Hyviä käytänteitä kannattaa jakaa ja avartaa ajattelua totutuista toimintatavoista, sillä Suomi vanhenee kiihtyvällä vauhdilla. Nyt tehdään linjauksia valtakunnallisesti mutta myös kunnallisesti, joilla määritetään vanhustenhoidon suuntaviivat vuosikymmeneksi eteenpäin.

Hanna-Leena Mattila Hanna-Leena Mattila on keskustan kansanedustaja Raahesta.