Sivistyksen siivin Suomi nousee

Olen iloinen saadessani olla mukana toteuttamassa suurinta koulutuspoliittista uudistusta vuosikymmeniin. Näen oppivelvollisuuden pidentämisen tulevaisuusinvestointina, joka näkyy jatkossa maamme parempana pärjäämisenä kansainvälisillä markkinoilla mutta ennen kaikkea yksilön parempana osallisuutena yhteiskunnassamme.

Oppivelvollisuuden pidentämiselle on epäilijöitä. Myös peruskoulu-uudistusta epäiltiin 50 vuotta sitten, mutta tänään sitä pidetään erinomaisena asiana ja josta Suomi tunnetaan ulkomailla. Oppivelvollisuuden säätämistä epäiltiin sata vuotta sitten ja kansakoululaitosta 150 vuotta sitten. Osa vanhemmista ei päästänyt lapsiaan kouluun, kun pelkäsi niiden oppivan liian ylpeiksi oikeisiin töihin.

Historia on osoittanut Suomessa todeksi koulutusuudistusten tarpeellisuuden. Ne ovat olleet keinoja omassa ajassaan edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta yksilön taustoista riippumatta. Kansan kohentunut osaamistaso on tuonut hyvinvointia ja vaurautta niin mikro- kuin makrotasolla.

Toisen asteen oppivelvollisuus tarkoittaa maksuttomuutta, joten jatkossa jopa tuhansien eurojen oppimateriaaleista ei tule opiskelun sujumiselle ongelmaa. Myös koulumatkoja tuetaan entistä paremmin.

Perusasteen ja toisen asteen nivelvaiheessa nuori ei jää heitteille, sillä tarvittava apu ja tuki koulupolulla pysymiseen on löydyttävä.

Vaikka itsensä kehittäminen on aina arvo sinänsä, uskomme keskustassa oppivelvollisuusiän pidennyksen olevan taloutta vahvistava rakenteellinen uudistus. Koulutustason nousu edistää työllisyyttä ja tulee maksamaan itsensä julkiselle sektorille takaisin. Vahvan puollon uudistukselle ovat antaneet esimerkiksi Vesa Vihriälän johtama talouden jälleenrakennustyöryhmä ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Omassa nuoruudessani peruskoulupohjalla saattoi saada töitä, mutta kuluneiden vuosikymmenien aikana nämä matalasti koulutetut ikätoverini ovat menettäneet työpaikkansa eivätkä ole työllistyneet ilman lisäkoulutusta. Olen nähnyt todeksi syrjäytymiseen johtavan tien, joka korreloi matalan koulutustason, heikon työllistymisen ja päihdeongelmien kanssa.

Tämän päivän työelämässä pärjätäkseen ja ylipäätänsä työllistyäkseen täytyy täyttää kasvavat vaatimukset koulutus- ja osaamistasosta. Vuosien varrella on toteutettu haasteellisille nuorille kohdennettuja hankkeita, joilla ei ole pystytty valitettavasti parantamaan koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ratkaise kaikkia nuoriin, työllisyyteen tai koulutukseen liittyviä haasteita, mutta se on riittävän hyvä, jotta sen takana voi seisoa tukevasti.