Rahaa on
Näin lupasi sosiaali- ja terveysministeri viime maanantain A-studiossa, jossa keskusteltiin vanhusten huonon hoidon hinnasta.
Muina keskustelijoina olivat gerontologian professori Jylhä ja tamperelaisen hoitokodin johtaja Järveläinen. Professori ei säästellyt sanojaan, kun ministeri kaavaili uutta työryhmää selvittämään vanhustenhoitoa.
Uusia suunnitelmia ja ohjelmia ei professorin mielestä enää tarvita, vaan nyt pitää laittaa täytäntöön se, minkä pääministeri on vaalien alla luvannut: ikääntyneillä on oikeus arvokkaaseen vanhuuteen.
Poskettominta ministerin puheissa olivat syytökset hyvinvointialueita kohtaan. Hänestä oli niin väärin, että hyvinvointialueet vähentävät ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan paikkoja. Pitääkö ministeri kuulijoita tolloina? Rahapula on syynä siihen, että paikkoja vähennetään.
Kun sote-palveluiden järjestämisen perusurasta leikataan 1.4 miljardia, on jälki rumaa. On puolitotuuden kertomista, kun kerrotaan, että joka vuosi laitetaan sote-palveluihin miljardi euroa lisää. Vanhusten määrä ja sen myötä hoidon ja hoivan tarve kasvaa. Siksi rahaa pitääkin laittaa enemmän.
Se ei kuitenkaan yksinkertaisesti riitä, kun samaan aikaan myös otetaan pois enemmän kuin toinen mokoma.
Jos kokoomuksen-perussuomalaisten johtamalle hallitukselle olisi vanhustenhoito aidosti tärkeä asia, annettaisiin alueille järjestelmän pyörittämiseen tarvittavat resurssit.
Hallitus ja sote-ministeri laskevat liikaa omaishoidon varaan.
Nyt ollaan professori Jylhän mielestä vapaassa pudotuksessa ja katastrofin ainekset ovat käsillä. On totta, että vanhusten hoidosta on säästetty pitkän aikaa, ja se on osaltaan aiheuttanut nykyisen tilanteen, jossa järjestelmä ei toimi.
Professorin mielestä hallitus ei saa piiloutua hoitajapulan taakse, vaan vanhusten hoitoon on annettava riittävät resurssit.
Kotona ovn yhä huonokuntoisempia vanhuksia, joita hoitavat taakkansa alle uupuvat itsekin ikääntyvät omaiset. Hallitus ja sote-ministeri laskevat liikaa omaishoidon varaan.
Tamperelaisen hoitokodin johtaja kertoi, että hoitajia saadaan kyllä yksiköihin, joissa työolosuhteet ovat kunnossa. Tämä on myös oma käsitykseni, kun olen sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä perehtynyt henkilöstöpulan juurisyihin.
Vaikka olin hoitajien puolella syksyn -22 työtaistelun aikaan, toivoisin nyt myös hoitajaliittojen pomoilta, Milla-Riikalta ja Siljalta pontevampia toimia julkisen sektorin hoitoalalla vallitsevan negatiivisen kierteen taittamiseksi. Kaksikko lupasi, että hoitajapula taltutetaan hyvällä palkkaratkaisulla. Sellainen saatiin mutta käännettä se ei tuonut.
Tilanne sote-kentällä pitäisi saada rauhoittumaan, mutta kenelläkään ei tunnu olevan viisautta tai kykyä kertoa, miten se tehtäisiin. Se on kuitenkin varmaa, että jatkuvat myllerrykset Pohteen ja muiden hyvinvointialueiden organisaatioissa eivät paranna asiaa.
Viimeisin hyvinvointialueita koskeva uutinen lupaa kylmää kyytiä myös Oulaskankaan ja Raahen sairaaloille.
Eiköhän ihmisille ala pikkuhiljaa valjeta, että Vahva ja välittävä Suomi – hallitusohjelma on todellisuudessa Vain vahvoista välittävä Suomi.