Puolustamisen arvoinen maa

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen uhka tiivistää Suomen päättäjien ja kansan rivit. Näin on ollut Suomen historian pitkässä linjassa mutta myös oma havaintoni viime vuosien eduskuntatyössä.

Kun korona rantautui Suomeen helmikuussa 2020, loppui täysistuntosalin tavanomainen mölinä useaksi viikoksi. Sama ilmiö toistui helmikuussa 2022 Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. 

Elämme hybridivaikuttamisen aikaa, jossa vuosikymmenien rauhanomaisen rinnakkaiselon jälkeen itänaapuri pyrkii monenlaisilla ilkeyksillä suistamaan yhteiskuntamme normaali elon raiteiltaan. Osa toimista kohdistuu ulkoiseen rajaamme, osa pyrkii horjuttamaan sisäisesti. 

Venäjän hyökkäyssodan jälkeen erilaiset tietoturvahyökkäykset ovat lisääntyneet nopeasti. Onnistuneella iskulla esimerkiksi taloushallinnon alan palveluihin jäisivät palkat maksamatta, laskut hoitamatta ja lähettämättä.

Vaikka äkkiseltään taloushallinto ei kuulosta huoltovarmuuden kannalta ykkösasialta, ilman sitä pankit eivät saisi tarvittavia tietoja laskujen ja palkkojen maksuun. Kun maksuliikenne pysähtyisi, yhteiskunnan toiminnot alkaisivat sammua yksi toisensa jälkeen.

Viime viikkoina huomio on kohdistunut itärajan turvallisuuteen. Venäjän viranomaiset ovat pakkaskauden alettua masinoineet ihmisjoukkoja rajanylityspisteille tavoitteena haastaa Suomen kyky selviytyä tilanteesta kansainvälisten sopimusten mukaisesti ja aiheuttaa kaaosta yhteiskunnan henkisessä ilmapiirissä.

Muistissa on Euroopan halki Suomeen vyöryneet ihmismassat syksyllä 2015, eikä vastaavaan tilanteen kaikkine lieveilmiöineen haluta toistuvan.

Viime kaudella säädettiin rajaturvallisuuslaki ennakoiden nykyviikkojen kaltaista tilannetta. Sen mukaan rajanylityspaikat voidaan tarvittaessa sulkea itärajalla ja valjastaa ainoaksi turvapaikan hakupisteeksi Helsinki-Vantaan lentokenttä tai Tornion raja-asema. Niin ikään itärajalle on tulossa yhteensä 200 kilometriä aitarakennelmaa, joka vaikeuttaa luvatonta rajanylitystoimintaa.

On tuomittavaa, että Venäjä käyttää hyväksi ihmisiä, joista osa on aitoja turvapaikanhakijoita. Kansallinen turvallisuus menee kuitenkin kaiken tämän edelle. Hallitus nauttiikin laajaa luottamusta eduskunnassa vastattuaan jämäkästi Venäjän vaikutusyrityksiin ja suljettuaan itärajan. 

Hybridivaikuttaminen jatkuu luultavasti vuosia, mutta me kestämme kyllä sen. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin sanoin ”Suomi on puolustamisen arvoinen maa, ja sen ainoa puolustaja on Suomen kansa.”