Hanna-Leena Mattila:

On perhehoitoon panostamisen aika

Blogi

Omaishoitajat, nuo maanhiljaiset! Jos kaikki kotona tehty omaishoitotyö muutettaisiin euroiksi, kertyisi siitä jopa kolmen miljardin euron suuruinen potti.

Yhteiskunta säästää valtavan suuren summan, kun tuhannet muistisairaat puolisot, iäkkäät äidit ja isät, kehitysvammaiset lapset ja muut hoidettavat saavat huolenpitoa ja hoivaa omassa kodissa sen sijaan, että olisivat hoitolaitoksissa. 

Vaikka omaishoitajat eivät teekään hoitotyötä rahasta vaan rakkaudesta, on hoitotyöstä maksettu korvaus vaatimaton.

Hoitoisuuskriteerien vaihtelevuus paikkakunnittain on myös seikka, joka luo eriarvoisuutta omaishoitajien välille. Samalla vaativuustasolla oleva hoidettava saatetaan arvottaa vaativammaksi hoidettavaksi naapurikunnassa, ja tällä on vaikutusta hoidosta maksettavaan korvaukseen.

Ylivoimaisesti eniten omaishoitajia kuitenkin harmittaa lakisääteisen vapaapäiväjärjestelmän toimimattomuus.

Kolmannes kunnista ja kuntayhtymistä ei ole kyennyt järjestämään omaishoitajien vapaita suunnitellusti. Pari vapaapäivää kuukaudessa olisi tarpeellinen jaksamisen kannalta, mutta ongelmana on usein se, ettei ole tarjolla paikkoja, johon oman rakkaan voisi vapaapäivien ajaksi viedä. 

Koronavuosi on tuonut omat lisähaasteensa.

Vanhuspalvelujen tila – tutkimuksen mukaan vain puolet (49 prosenttia) alueista ilmoitti, että omaishoidettavien ryhmämuotoisten palvelujen vähenemistä pystyttiin korvaamaan muilla omaishoitoa tukevilla palveluilla.

Tämä on kuormittanut sekä omaishoitajia että heidän hoidettavia. 

Tuen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon esitystä edistää perhehoitoa omaishoidossa olevan henkilön sijaishoitomuotona.

Perhehoito on monelle tuttu lasten ja kehitysvammaisten sijaishoitomuotona, mutta sitä pystyy hyvin toteuttamaan myös ikäihmisille. Perhehoidossa hoitaja hoitaa omaishoidossa olevaa joko omassa tai hoidettavan kotona. 

Jotta perhehoitoa voitaisiin kunnissa lisätä ikäihmisten sijaishoitomuotona, pitäisi se kirjata kuntien palvelustrategiaan.

Perhehoitoa kannattaa järjestää myös kuntien välisellä yhteistyöllä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä ikäihmisten perhehoidon järjestäminen kuuluisi hyvinvointialueen järjestämisvastuulla oleviin tehtäviin.

Jotta perhehoitajia saadaan, pitää heidän tehtävänsä erityisyys huomioida nykyistä paremmin sosiaaliturvalainsäädännössä.

Perhehoitajan tehtävä ja työttömyysturva kaipaavat kannustavampaa yhteensovittamista. Myös heidän asemansa perhehoitolaissa ja heidän sairausturvansa tulee tunnustaa.

Hanna-Leena Mattila Hanna-Leena Mattila on keskustan kansanedustaja Raahesta.