Nyt kanttia vasta kysytäänkin
Suomalaisten henkistä kriisinsietokykyä eli resilienssiä ovat koetelleet viime vuosina ensin korona ja nyt viimeisimmäksi Ukrainassa käytävä sota.
Haastavia aikoja on myös edessä päin. Jos Suomi päätyy jättämään Nato-jäsenyyshakemuksen, on hakemuksen jättämisen ja jäsenyyden hyväksymisen välinen, useita kuukausia kestävä harmaa aika sellainen, jossa erityisesti kysytään kansaltamme kriisinsietokykyä: miten kestämme ”ilkeilyjä” eli rajaloukkauksia, Venäjän joukkojen keskittämistä Suomen vastaiselle rajalle, uhitteluja ja monenlaisia provokaatioita.
Suomalaisten on hyvä ymmärtää, että meihin kohdistuu hybridivaikuttamista erityisesti sosiaalisen median eri alustojen kautta. Venäjä on sijoittanut niin sanottuja trolleja erilaisille keskustelufoorumeille lietsomaan epäsopua ja murentamaan yhteiskuntarauhaa.
Tavoitteena on rapauttaa luottamusta siihen, että yhteiskunta toimii, ja tavoitteena on luoda kaaosta. Trollit ovat onnistuneet tehtävässään, kun ovat saaneet yllytettyä ihmiset rikkomaan lakia, kieltäytymään yhteiseksi parhaaksi annetuista määräyksistä ja hyökkäämään järjestystä valvovan viranomaisen päälle.
Moni meistä on elänyt aikaa, jolloin on voinut aika lailla uskoa siihen, mitä lehdessä lukee tai mitä uutisissa kerrotaan. Aika on muuttunut siltä osin.
Sillä on merkitystä, mistä lähteestä uutisemme luemme tai tietomme kuulemme.
Me keski-ikäiset ja varttuneemmat kansalaiset olemme joutuneet opettelemaan medialukutaitoa, kun perinteisen median rinnalle ovat tulleet isot some-jätit kuten Facebook, Instagram ja Twitter, joiden kautta uutiset ja tieto sekä erityisesti kuvamateriaali leviävät hetkessä sadoille miljoonille ihmisille maailmassa.
Kukaan ei ole tarkistanut sisältöjen oikeellisuutta, vaan ne ovat saaneet valheellisinakin edistää lähettäjien tarkoitusperiä.
Suomalaiset voivat luottaa viranomaisviestintään ja siihen, että ulkoista ja sisäistä turvallisuuttamme ovat valvomassa ammattitaitoiset ja ajantasaiset voimat. Avoimuus demokraattisessa yhteiskunnassamme on voimamme mutta toisaalta heikkoutemme, koska kaikesta informaatiosta voidaan poimia myös yhteiskuntaa vahingoittavia aineksia.
Psykologit kannustavat kriisiaikoina keskittymään asioihin, joihin pystyy vaikuttamaan. Isot asiat kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluvat valtion päämiehille ja -naisille ja jokapäiväisen elämän asiat tavalliselle ihmiselle.
Tutkimukset osoittavat, että yhteisöllisyys edistää tunnetta oman elämän merkityksellisyydestä. Hyväntekeväisyys, vapaaehtoistyö ja toisten ihmisten auttaminen ovat itse asiassa hyviä tekoja myös meille itsellemme.
