Keskustan tehtävä?

Keskustassa käydään parhaillaan sähäkkääkin keskustelua puolueen tilanteesta ja tulevaisuudesta.

Hyvä niin. Tämän kansanliikkeen voimavara on yli vuotta sata vuotta ollut, että asiat on puhuttu halki, poikki ja pinoon ja sitten menty yhdessä eteenpäin.

Nyt meidän on keskustelemalla siivottava vanhat virtahevot olohuoneesta pois ja rakennettava se uusi, jonka puolueen jäsenet ja kannattajat kautta Suomen voivat kokea omakseen niin asia- kuin tunnesyillä.

Luottamuksen jälleenrakentamisessa tärkeintä on nimenomaan politiikka; puolueen arvot, linja, tavoitteet ja tehtävä. Se, millaista Suomea ja maailmaa keskusta haluaa rakentaa.

Puolue syntyi aikanaan ennen muuta kitkemään yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja yhdistämään suomalaisia. Ajat ovat tietenkin aivan toiset, mutta eikö kummallekin näistä ole myös nyt suorastaan huutava tarve?

Suomi on tilastoissa monissa asioissa maailman kärkeä. Tilastojen takana on kuitenkin paljon suomalaisia, joiden arjessa tuo hyvä ei syystä tai toisesta näy.

Todellisuutta nyky-Suomessa on, että jopa joka seitsemäs lapsi joutuu elämään köyhyydessä. Kouluissa lasten ja nuorten oppimiserot ovat kasvussa. Syrjäytyneitä nuoria on kymmeniätuhansia.

Työttömänä on edelleen satojatuhansia ihmisiä. Samaan aikaan moni työssäkäyvä ei tule palkallaan toimeen. Ulosottoon on joutunut jo puoli miljoonaa suomalaista ja velkaongelmat ovat kärjistymässä lisää.

Moni eläkeläinen kituuttaa kohtuuttoman pienellä eläkkeellä. Liian moni köyhä, sairas ja vanhus ei pääse lääkäriin tai saa inhimillistä hoitoa ja hoivaa.

Maantieteellisesti Suomi jakautuu yhä jyrkemmin menestyjiin ja häviäjiin. Tämä kahtiajako näkyy kaikessa teiden kunnosta alkaen. Eriarvoisuus lisääntyy myös siellä, minne ihmiset nyt eniten muuttavat. On hyviä ja huonoja kaupunginosia.

Ylipäätään olemme tilanteessa, jossa toisilla ihmisillä ja kotiseuduilla on toivoa paremmasta, toisilla ei.

Toisilla ihmisillä ja kotiseuduilla on toivoa paremmasta, toisilla ei.

Minusta meidän ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, kun pohdimme keskustan tehtävää tästä eteenpäin.

Keskustaa tarvitaan tasa-arvoisemman ja eheämmän Suomen rakentamiseksi ja tekemään ihmisten arjesta parempaa kautta maan. Enemmän kuin ehkä koskaan.

Ajattelen, että tässä kaikkinaisen vastakkainasettelun ajassa keskustaa tarvitaan myös yhdistämään ihmisiä.

Suomi ja ratkaistavat ongelmat kuitenkin ovat yhteisiä. Esimerkiksi ilmastonmuutos ei katso sitä, asuuko ihminen maalla vai kaupungissa ja mikä hänen sukupuolensa, ihonvärinsä, seksuaalinen suuntautumisensa tai maailmankatsomuksensa on.

Keskustelemattomuuteen keskustalla ei tässä tilanteessa ole varaa eikä myöskään siihen, että jonkun mielipide on väärä. Puolue-elämässä ja ylipäätään kansanvallassa ei ole oikeita tai vääriä mielipiteitä. On vain mielipiteitä.

Vain ihmisten tunnot vakavasti ottamalla, suvaitsemalla aidosti erilaisia näkemyksiä ja puhumalla myös hankalat asiat auki voimme rakentaa tälle kansanliikkeelle kestävän tien eteenpäin. Puolueen linjan eri asioihin päättää sitten viime kädessä puoluekokous Vantaalla kesäkuussa.