Boomereista on moneksi
Iäkkäät ja ikääntyvät ovat varsin moninainen joukko Suomessa. Yhteistä heille on, että työurat ovat takana ja on siirrytty kolmanteen elämänvaiheeseen eli eläkkeelle.
Parhaimmillaan eläkeläisellä on kohtuullinen terveys, kohtuullinen tai hyvä eläke, kyky ja halu olla osallisena digimaailman palveluissa ja huveissa. Huonoimmillaan kaikki edellinen on kasautunut päinvastaisena olotilana.
Eläkeläisten joukko on mittava: vuoden 2022 lopussa työeläkejärjestelmästä vanhuuseläkettä sai 1,3 miljoonaa henkilöä.
Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäpolvet, boomerit antavat yhä useammin kasvot nykyeläkeläisille. Huomio, mikä heihin on kohdistunut, on vaihdellut ihailusta pelotteluun. Aikoinaan he täyttivät luokkahuoneet, sittemmin työmarkkinat niin että osan oli lähdettävä Ruotsiin ja jopa kauemmas. Myöhemmin heihin on yhdistetty uhkakuva eläke- ja hoitopommista.
Eläkeläiset ovat rakentaneet hyvinvointiyhteiskuntaa, tienanneet eläkkeet työllään ja ovat todellisuudessa iso voimavara suomalaisessa yhteiskunnassa. Monet ovat järjestötoimijoita, jotka osallistuvat ja vetävät henkistä ja fyysistä hyvinvointia ylläpitäviä kerhoja ja yhdistyksiä. Niissä tehty vapaaehtoinen työ on merkittävä.
Monet eläkeläisistä mahdollistavat lapsiperheiden sujuvan arjen. Isovanhemmat vievät lastenlapsia harrastuksiin ja tarjoavat lastenhoitoapua myös muille perheille varamummuina ja -pappoina.
Suomessa on yli miljoona omaishoitajaa, joista monet ovat eläkeläisiä. Hitaasti mutta koko ajan edeten yhteiskunta arvostaa miljardien eurojen arvoista hoitotyötä myös taloudellisessa eikä vain juhlapuheiden muodossa. Vallitsevassa hoitokriisissä yhteiskuntamme olisi aivan pulassa, jos hoidettavat olisivatkin laitoksissa.
Päättäjillä riittää askaretta siinä, että eläkkeellä ollessa työnteko olisi nykyistä kannattavampaa.
Eläkeläiset ovat veronmaksajia, työntekijöitä ja kuluttajia. Eläkeikään mennessä useimmat ovat tehneet jo isoimmat hankintansa ja voivat suunnata kulutuksensa hyvinvointipalveluihin pitäen näin osaltaan yhteiskunnan pyörät pyörimässä.
Monella eläkeläisellä on myös vielä työhaluja. Parhaimmat työyhteisöt ovatkin sellaisia, joissa on sopivasti nuoruuden intoa ja elämän tuomaa viisautta. Päättäjillä riittää askaretta siinä, että eläkkeellä ollessa työnteko olisi nykyistä kannattavampaa.
Politiikassa korostuu herkästi huolipuhe ja saattaa unohtua iso mittakaava: on edelleen onni syntyä Suomeen ja olla täällä eläkeläinen.
Tilannekuvan maamme ikääntyvistä voi tiivistää vanhusasiavaltuutetun lohdullisiin sanoihin: ”Valtaosa pärjää aivan hyvin”.