7 päivän hoitotakuuta on pakko lykätä
Moni hyvä sosiaali- ja terveydenhuollon laki jää odottamaan täyttä toimeenpanoa yksinkertaisesti siksi, että ei ole riittävästi hoitajia lain toteuttamiseen.
Tällaisia lakeja ovat laki hoitotakuusta ja laki hoitajamitoituksesta ikääntyneiden ympärivuorokautiseen hoivaan.
Terveydenhuoltolaki määrittelee pääsyn terveyspalveluihin. Laki edellyttää, että kenellä tahansa kiireellistä hoitoa tarvitsevalla henkilöllä on oikeus päästä ensiapuun ja asianmukaiseen hoitoon.
Tätä tehtävää varten ovat päivystysvastaanotot terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Osa päivystyksen toimipisteistä on auki rajoitetusti, osa ympärivuorokautisesti kaikkina vuoden päivinä.
Oikeus kiireettömään hoitoon on jo rajatumpi, sillä se on tarkoitettu pääsääntöisesti vain oman kunnan asukkaille terveyskeskuksissa. Voimassa olevan lain mukaan kiireettömään hoitoon pitää päästä kolmen kuukauden kuluessa yhteydenotosta.
Kansainvälisesti vertailtuna hoitoon pääsyajat Suomessa ovat olleet pitkiä, ja monet ihmiset kokevat joutuvansa odottamaan pitkään. On selvää, että pitkä odotusaika nostaa riskiä terveysongelman pahentumisesta sekä haittaa arkea ja työssäkäyntiä.
Hoitoon pääsyajoissa voi olla suuria alueellisia eroja. Myös saman kaupungin eri toimipisteiden välillä voi olla merkittäviä eroja. Syitä on monia, mutta pula hoitajista korostuu läpi maan.
Korona-aika lisäsi selvästi odotusaikoja ja kasvatti hoitovelkaa.
Kun viime hallituskaudella säädettiin laki hoitotakuun kiristämisestä portaittain kolmesta kuukaudesta 7 päivään, uskottiin sen toteutumisen olevan mahdollista.
Nyt tiedetään, ettei pula hoitajista ole hellittänyt mihinkään, pikemminkin päinvastoin.
Siksi hallitus tulee esittämään, että pitäydytään 1.9. 2023 voimaan tulevassa 14 vuorokauden hoitotakuussa eikä siirtymää 7 vuorokauteen pidetä enää tavoitteellisena.