EU:n on todistettava päättäväisyytensä
Mikä ihmeen oikeusvaltioperiaate, kyseli tuskastunut kansalainen ja ihmetteli, kun siitä aina vain puhutaan.
Selitin, että kyse on ihmisten perusoikeuksista ja mm. toimittajien ja tuomareiden riippumattomuudesta, ja että nämä perusarvot ovat EU-jäsenyyden ehtoja.
Lopulta hänkin myöntyi siihen, että tärkeästä periaatteesta on kyse ja että kaikkien pitäisi pelata samoilla säännöillä tai rahat pois!
Oikeusvaltiosta, sen toteutumisesta ja turvaamisesta on käyty keskustelua Euroopan unionissa jo vuosia.
EU:n toimielimissä on jo pitkään tarkkailtu ja kuuluvastikin kritisoitu sitä, miten Unkarin ja Puolan hallitukset räikeästi horjuttavat tuomioistuinten riippumattomuutta, lehdistön- ja sananvapautta sekä vähemmistöjen oikeuksia.
Valitettavasti EU on ollut lähinnä sivustakatsojan roolissa, koska todellisia ja vaikuttavia keinoja puuttua rikkomuksiin ei ole löytynyt.
Oikeusvaltioperiaate Rule of Law on suomalaisessa keskustelussa varsin vieras käsite.
Meille on tutumpaa puhua vallan kolmijaosta, jossa lainsäätäjä, toimeenpaneva viranomainen ja tuomiovalta on erotettu toisistaan. Euroopassa keskustelu oikeusvaltiosta on kuitenkin laajentunut kattamaan EU-maiden yhteisesti tunnustetut arvot demokratiasta tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin.
EU:ssa on nyt todellinen mahdollisuus vahvistaa oikeusvaltion toteutumista. Tänä syksynä päätetään, millä tavalla tuleva EU-rahoitus kytketään ja ehdollistetaan oikeusvaltion noudattamiseen.
Oikein laadittuna uusi mekanismi voisi olla tehokas keino saada suuret nettosaajat Puola ja Unkari takaisin demokratian tielle.
Uuden mekanismin laadinta on saanut EU:n instituutiot vastakkain. Euroopan parlamentti vaatii tehokkaita keinoja, jotta oikeusvaltiorikkomuksiin voidaan puuttua matalalla kynnyksellä.
Toisella puolella pöytää on jäsenmaita edustava neuvosto, jonka riveissä myös Puola ja Unkari vääntävät hanakasti vastaan. Neuvostossa tiukkoja linjauksia on vaikea tehdä, sillä päätösten on oltava yksimielisiä.
Parlamentin taistelutahto on korkealla: EU:n budjettia ja elvytyspakettia ei haluta hyväksyä ennen kuin oikeusvaltiokysymys saadaan kuntoon.
Edessä on tärkeä päätös, jossa tasapainotellaan talouden elpymisen ja EU:n perusarvojen välillä.
Puntarissa on myös EU:n yhtenäisyys. Poikkeustoimien väärinkäyttö koronakriisissä on entisestään vahvistanut käsitystä Unkarin ja Puolan kaikkoamisesta yhteisistä pelisäännöistä.
Jos päätöksessä mennään loppuun asti, kyse on valtionjohtajien sopiman monivuotisen budjetin ja koko elvytyspaketin kohtalosta.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on jo uhannut vetää tukensa EU:n seitsenvuotiselta budjetilta, jos parlamentin vaatimat kirjaukset ovat liian tiukkoja. Päätöksillä on vaikutuksensa myös kaikkiin suomalaisiin, sillä lopulta EU:n yhtenäisyydessä on kyse vakaudesta, niin EU-hankkeiden ja rahoituksen osalta kuin myös EU:n tuoman turvallisuuden takia.
Pidemmällä aikavälillä kyse on vielä suuremmasta asiasta: Unkarin ja Puolan tulevaisuudesta Unionissa. Toivon, että keskusteluyhteys paranee ja maat saadaan yhteisten sääntöjen noudattamisen tielle.