INF-sopimus kieltäisi valtaosan Kiinan ohjuksista, tutkimuslaitos arvioi
Jos Kiina tulisi vaikeuksissa olevan INF-ohjussopimuksen piiriin, maa joutuisi luopumaan suurimmasta osasta ohjusarsenaaliaan, selviää IISS-tutkimuslaitoksen tuoreesta raportista.
Kieltolistalle joutuisivat lähes kaikki risteilyohjukset ja ballistiset ohjukset – ja ehkä kaikki Taiwaniin yltävät lyhyen ja keskimatkan ohjukset.
Yhdysvallat on aloittanut vetäytymisen INF-sopimuksesta, koska maan mukaan Venäjä on jo pitkään rikkonut sopimusta. Yhdysvaltain politiikan merkittäväksi taustasyyksi on kuitenkin arveltu myös huolta Kiinan kasvavasta ohjusuhasta.
Kansainvälinen strategiantutkimuksen instituutti IISS julkisti vuotuisen Military Balance 2019 -raporttinsa Münchenin turvallisuuskonferenssin yhteydessä. Instituutin asiantuntijoiden mukaan nykytilanteessa on erittäin epätodennäköistä, että Kiina koskaan liittyisi INF:n kaltaiseen sopimusjärjestelyyn.
IISS:n mukaan Kiinan on kehittänyt sotilaallista voimaansa kunnianhimoisesti ja nopeasti. Vertailussa se jää kuitenkin edelleen selvästi toiseksi Yhdysvalloille.
Siinä missä Yhdysvallat on globaali sotilasmahti, Kiina on sitä ainakin toistaiseksi vasta alueellisesti. Sen virallinen sotilasbudjetti jää noin kolmasosaan Yhdysvaltain vastaavasta.
Myös Yhdysvaltain ja sen liittolaisten sotilasmenojen välinen ero on pysynyt suurena.
Presidentti Donald Trump on patistellut Naton eurooppalaisia liittolaisia käyttämään enemmän rahaa puolustukseen.
IISS on laskenut, että jos Euroopan Nato-maat haluaisivat täyttää heti sotilasliiton tavoitteen kahden prosentin bruttokansantuoteosuutta vastaavista puolustusmenoista, rahaa pitäisi löytyä yli sata miljardia dollaria.
Kuvaavaa suurelle erolle on se, että Yhdysvallat lisäsi vuodesta 2017 viime vuoteen sotilasmenojaan nimellisesti noin 46 miljardin dollarin verran. Summa on yhtä suuri kuin Saksan koko puolustusbudjetti.
– Pelkkä Yhdysvaltain menojen lisäys olisi riittänyt muodostamaan maailman 10. suurimman puolustusbudjetin, IISS:n johtaja John Chipman sanoi.
Monet Euroopan maat ovat toki lisänneen puolustusmenojaan ja pyrkivät kohti kahden prosentin tavoitetta.
IISS:n vanhemman neuvonantajan Francois Heisbourgin mukaan kehitys selittyy myös sillä, että Trumpin vetäytymisuhkailut ovat herättäneet Yhdysvaltain liittolaisissa huolta omasta turvallisuudesta.
– Ranskalaisten tavoitteena ei ollut kahden prosentin lupauksella miellyttää Yhdysvaltoja yleisesti tai Trumpia erityisesti, vaan vastata siihen, miten selvitä maailmassa jossa amerikkalaiset eivät ole yhtä läsnä kuin aiemmin, Heisbourg muotoili.
