Mikä ihmeen biopankki?

Kun ennen puhuttiin perimätiedosta, kaikki tiesivät, mistä on kyse: sukupolvelta toiselle kulkeutuvasta viisaudesta.

Nykymaailmassa termi ”perimätieto” on kuitenkin saanut myös toisen merkityksen. Sukupolvesta toiselle kulkeutuvasta tiedosta on edelleen kyse, mutta termillä viitataankin genomissamme eli geneettisessä perimässä olevaan tietoon.

Viime viikolla minulla oli hieno tilaisuus satojen muiden SuomiAreena-kävijöiden tapaan käydä antamassa näyte pyörien päällä kulkevaan biopankkibussiin.

Biopankkeihin kootaan ja niissä säilytetään näytteitä – esimerkiksi kudos-, veri- ja DNA-näytteitä – ja niihin liittyvää tietoa lääketieteellistä tutkimusta ja kehitystä varten. Viranomaiset säätelevät näiden käyttöä.

Biopankeissa on myös näytteiden analyysitiedot, joita eri tutkijat voivat hyödyntää. Näin biopankkitutkimus tuottaa ajan myötä ”korkoa korolle”.

Biopankkeihin tallennetaan näytteiden ohella näytteisiin ja luovuttajan terveydentilaan liittyviä tietoja. Jokainen näyte koodataan siten, että yksilöt eivät ole tunnistettavissa, kun biopankeissa olevaa tietoa käytetään tutkimukseen.

Yksityisyyden suoja ja terveystietojen luottamuksellisuus ovat tutkimuksessa keskeisiä.

On kuitenkin tärkeää pystyä suurissa tietomassoissa luomaan geneettisen tiedon ja ihmisen terveystietojen yhteys, jotta voimme oppia näiden keskinäisestä vaikutuksesta sairauksien synnyssä.

Suomi on tällä hetkellä geeni- ja biopankkitutkimuksen kärkimaita.

Suomi on tällä hetkellä geeni- ja biopankkitutkimuksen kärkimaita koko maailmassa. Tähän on useita syitä.

Ensinnäkin perimämme on täällä pohjan perukoilla säilynyt hyvin yhtenäisenä. Tutkimukselle tästä on etua, sillä esimerkiksi perinnöllisiä sairauksia on silloin helpompi yhdistää tiettyihin geeneihin ja niiden mutaatioihin.

Toinen vahvuutemme ovat kattavat rekisterit, terveystiedot ja henkilöturvatunnus. Pelkät näytteet eivät riitä, ellei tutkimuksella ole mahdollisuutta yhdistää tietoa ihmisten terveyteen ja oppia perimän vaikutuksesta erilaisten sairauksien ilmentymiseen.

Kolmanneksi meillä on edistyksellinen biopankkilaki. Lisäksi hallitus on lähtenyt määrätietoisesti edistämään kansallisen genomistrategian toteuttamista.

Mikäli saamme uusinta lääketieteen ja terveysteknologian tutkimusta ja kehitystä Suomeen, saamme niin investointeja, työpaikkoja kuin paalupaikan hyödyntää parasta lääketieteen osaamista omassa terveydenhuoltojärjestelmässämme.

Etumatkamme on kuitenkin kirittävissä umpeen. Tämän takia tarvitaan laajaa sitoutumista ja panostuksia terveysalan kasvun kirittämiseen niillä toimilla, joita valtiovallalla on käytössään.

Yksi näistä on sote-tiedon hyödyntämistä tietoturvallisesti hallinnoivan lupaviranomaisen luominen, jotta saamme tietovarantomme tehokkaasti, turvallisesti ja ilman monimutkaista ja aikaa vievää byrokratiaa tutkimuksen käyttöön.

Tämä on konkreettinen tavoite myös oman hallinnonalani näkökulmasta syksyn budjettiriiheen.