Itsenäisyys on lasten menestystarina
Itsenäisyyden satavuotinen taival on ollut huima kehityskulku suomalaisten lasten hyvinvoinnissa.
Isänmaan juhlavuonna syntyvän lapsuus on aivan erilainen kuin vaikkapa hänen isovanhemmillaan.
Sadan vuoden takaa löytyy Suomi, joka oli kuin moni nykyinen kehitysmaa kulkutauteineen ja nälän riivaamine perheineen. Äitejä ja vauvoja kuoli synnytyksiin. Sotavuosien aikana lapset menettivät läheisiään ja osa joutui lähtemään kodeistaan.
Nyt suomalaisilla tytöillä ja pojilla on isossa kuvassa yhtäläiset mahdollisuudet. Useimmat lapset ovat myös tyytyväisiä elämäänsä.
Lapsilisät ja neuvolajärjestelmä on laitettu jalalle aikoina, jolloin jakovaraa ei julkisessa taloudessa juuri ollut.
Suomen satavuotinen historia on lasten hyvinvoinnin menestystarina. Muutos parempaan ei ole tapahtunut itsestään vaan monien toimijoiden tietoisin päätöksin ja sinnikkään vaikuttamisen tuloksena. Muutos on tehty juhlavuoden teeman mukaisesti – yhdessä.
Mitä nyt, kun juhlavuosi on päättymässä ja käännämme katseet seuraavaan sataan vuoteen? Miten varmistamme menestystarinan jatkumisen? Miten luomme kaikkien lasten arkeen vaikuttavien toimijoiden yhteisen tahtotilan?
Katson taaksepäin sotien jälkeisiin vuosiin. Silloin uskallettiin tehdä huikeat investoinnit lapsiin ja perheisiin.
Lapsilisät, äitiyspakkaus, kouluruokailu tai neuvolajärjestelmä on laitettu jalalle aikoina, jolloin paljon puhuttua jakovaraa ei julkisessa taloudessa juuri ollut. Oli vain vahva halua toimia lasten ja perheiden parhaaksi.
Tuo tahtotila laajentui myöhemmin hyvinvointivaltioksi peruskoulun, päivähoidon, erilaisten vanhempainvapaiden ja ammatillisten koulutusmahdollisuuksien myötä. Työn tulos on vahvasti positiivinen, sillä suurin osa lapsista ja perheistä voi hyvin ja ovat onnellisia.
Mutta valitettavasti aivan kaikissa kodeissa ei voida hyvin. 2020-luvun lähestyessä palvelujärjestelmästämme on muodostunut lokeroinen, jonka rakoihin kaikista eniten tukea tarvitseva lapsi tai perhe pääsee valitettavan usein putoamaan.
Tukea koteihin ei saada oikeaan aikaan. Lasten ja nuorten mielenterveydestä on tullut uusi kansanterveyshaaste.
Tämä todellisuus ei kuitenkaan jää tukea tarvitsevien lasten ja perheiden tarinaksi seuraavan sadan vuoden ajaksi. Muutos on alkanut usean eri ministeriön ja kokonaisen toimijajoukon yhteistyöllä.
Kaikki työskentelevät sen puolesta, että lapset ovat entistä yhdenvertaisempia, perheitä tuetaan laadukkaasti ja että palvelut järjestetään lasten, nuorten ja perheiden ehdoilla.
Jokainen meistä voi toimia omasta elämäntilanteestaan käsin. Olla läsnä lapselle, tukea hänen hyvinvointiaan, oppimistaan ja kasvuaan. Siitä syntyy seuraava satavuotinen menestystarina koko isänmaalle.
