Muistisairauksiin helpotusta huippututkimuksella
Elämme yhä vanhemmiksi. Onneksi. Harmittavasti vanhenemisesta puhutaan yleensä vain kielteiseen sävyyn. Minä ainakin haluan vanheta ja toivottavasti terveenä.
Vanheneminen tuo usein mukanaan myös sairauksia. Esimerkiksi muistisairauksista kärsii yhä useampi. Ne vaikuttavat paitsi sairastuneiden, myös läheisten elämään. Osa ryhtyy puolisonsa tai vanhempansa omaishoitajaksi.
Moni asuu kaukana ikääntyvistä vanhemmistaan seuranaan jatkuva huoli. Tuttujemme ja läheistemme kautta muistisairaudet koskettavat meitä kaikkia.
Emännöin vastikään Brysselissä Alzheimer Europe -järjestön keskustelutilaisuutta.
Järjestö tekee merkittävää työtä muistisairaiden edunvalvojana EU-tasolla. Yksi tavoite on vahvistaa eurooppalaista tutkimusyhteistyötä. Nykytutkimus etsii kiivaasti lääkitystä Alzheimerin tautiin.
Samalla pyritään tunnistamaan sairautta ehkäiseviä tekijöitä ja tukemaan sairastuneita ja heidän läheisiään. Tämä auttaisi miljoonia ihmisiä.
Suomalaisilla on vahvaa osaamista neurotieteiden alalla, jolla tutkitaan muun muassa Alzheimeria.
Suomessa on korkealaatuinen tutkimusympäristö ja suomalaiset ovat lähtökohtaisesti tutkimusmyönteisiä. Me suomalaiset saamme olla tyytyväisiä ja ylpeitä neurotieteiden osaamisestamme.
Suomeen on vastikään avattu Kansallinen neurokeskus, jonka toimintaa tilaisuudessa esitteli Itä-Suomen yliopiston professori Mikko Hiltunen. Neurokeskus kokoaa yhteen neurotieteiden tutkijoita ja toimijoita uusien innovaatioiden löytämiseksi.
Vaikka terveydenhuolto kuuluu EU:n jäsenvaltioiden kansalliseen päätösvaltaan, koko mannerta koskettavien haasteiden ratkaisua kannattaa edistää yhdessä.
EU pystyy panostamaan tutkimukseen huomattavasti yksittäisiä jäsenmaita enemmän. Suomalainen tutkimus on pärjännyt hyvin kilpailussa EU:n tutkimusrahoituksesta. Edellytyksenä on vahva kotimainen tutkimusrahoitus, joka turvaa laadukkaan pohjan työlle.
Yhteistyöllä ja resurssien jakamisella voidaan luoda mahdollisuuksia huippututkimukselle, joka koituu kaikkien hyödyksi.