Hyvä paha muovi

Parhaillaan vietetään muovitonta maaliskuuta. Toivotan onnea kaikille sitä yrittäville, sillä tehtävä ei ole helppo.

Muovin voittokulku alkoi bakeliitin keksimisen myötä 1900-luvun alussa. Nyt muoveja on joka puolella.

Viime vuosikymmeninä muovit ovat muokanneet ympäristöämme enemmän kuin mikään muu materiaali. Niiden menestys pohjautuu monikäyttöisyyteen, halpaan hintaan ja vaivattomaan saatavuuteen.

Samalla kun muovit ovat valloittaneet maailman, niiden haittavaikutuksia on alettu tiedostaa. Muovien nousu on osa kertakäyttökulttuurin maailmanvalloitusta.

Osta, käytä, heitä pois ja unohda. Se on malli, jonka seurauksena näemme pysäyttäviä uutiskuvia laittomista kaatopaikoista kehitysmaissa ja jättimäisistä muovipyörteistä valtamerissä.

Näkyvän muoviroskan lisäksi maailman pelloilla, merissä ja vesissä on valtavia määriä silmälle näkymätöntä mikro- ja nanomuovia. Niiden aiheuttamia ongelmia ei edes vielä tunneta kunnolla.

Komissio julkaisi hiljattain ensimmäisen muovistrategian. Toimin ympäristövaliokunnassa oman ryhmäni vastaavana.

Muovistrategiassa kuvataan tilanne kaikessa karuudessaan.

Komissio myös esittää joitakin toimia, kuten kertakäyttömuovien käytön rajaamista ja muovipakkausten kierrätettävyyden parantamista. Mikromuovien poiston tehostamiseen pyritään uudistamalla jätevesidirektiiviä lähitulevaisuudessa.

Suomi on hereillä. Aloitimme juuri kansallisen muovitiekartan valmistelun.

Tarkoituksena on vähentää muovien aiheuttamia ongelmia, tehostaa kierrätystä sekä pureutua muovien tuotantoon.

Käyttämiemme muovien tulisi alusta saakka olla suunniteltu siten, että niiden tehokas uudelleenkäyttö ja kierrätys on mahdollista.

Suomessa on meneillään on erinomaisia hankkeita esimerkiksi hulevesien puhdistamiseen liittyen. Vesistöjen mikromuovitutkimusta tehdään myös parhaillaan.

Uusiutumattomasta öljystä tuotettavia muoveja pitää korvata biohajoavilla ja puupohjaisilla tuotteilla. Meillä on suuria mahdollisuuksia kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa.