Demokratian synkkä päivä
Myöhään loppiaisiltana alkoi Yhdysvalloista kuulua kummia. Sosiaaliseen mediaan ilmestyi järkyttäviä kuvia, kun joukko Trumpin kannattajia vyöryi Capitolille ja hyökkäsi Yhdysvaltain politiikan arvokkaimmalle paikalle.
Senaatti oli juuri tuolloin vahvistamassa vaalitulosta. Senaattorit jouduttiin viemään turvaan.
Tuntien sekasorron, ilkivallan ja jälkien siivoamisen jälkeen istunto jatkui.
Senaatti vahvisti vaalituloksen ja varapresidentti Mike Pence julisti Joe Bidenin vaalien voittajaksi ja tulevaksi presidentiksi. Järjestelmä kesti. Demokratia voitti.
Suurimmat katastrofit tulevat usein pienin askelin. Niin tässäkin tapauksessa.
Tulee mieleen filosofi Hannah Arendtin puheet pahan arkipäiväisyydestä, kun katsoo kuvia trumpilaisten massojen toiminnasta. Näinkö helppoa on tavallisten, ei sinänsä pahojen, ihmisten manipuloiminen ja kiihottaminen?
Presidentti Donald Trump on toiminut vastuuttomana kansankiihottajana valinnastaan lähtien. Hän viljeli vihapuhetta ja valheita, harjoitti kiristystä ja painostusta, vääristeli vaalitulosta.
Trump teki ”pahasta” arkipäivää, johon suuri osa ihmisistä turtui ja kyllästyi nopeasti. Moni ajatteli varmaan, että antaa miehen puhua: eivät suuret sanat suuta halkaise. Uskomattomia puheita seurattiin kuin suurta showta.
Presidentti pohjusti kaaosta vihaisella kampanjalla. Hän itse järjesti tilaisuuden, kehotti kannattajiaan marssimaan Capitolille ja taistelemaan.
Trump ei ole virkakautensa aikana piitannut yhteisistä säännöistä. Hän ei ole arvostanut yhteistyötä tai kompromisseja. Hän teki mieluummin yhteistyötä diktaattorien kuin demokraattisesti valittujen johtajien kanssa.
On vaikea käsittää, että Yhdysvaltain presidentti halveksii kansanvaltaa.
Euroopassakin on viime vuosina puhuttu paljon demokratiasta ja oikeusvaltiosta. Oikeusvaltio kaikessa yksinkertaisuudessaan on lupaus siitä, että yhteisesti hyväksyttyjä sääntöjä, lakeja noudatetaan. Velvoite koskee erityisesti valtion omaa toimintaa ja toimijoita.
Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg totesi virkaanastujaispuheessaan 1919, että ”kaikki julkisessa virassa toimivat hoitavat virkatehtäviään niin, että jokainen kansalainen kokee oikeusturvansa taatuksi”.
Onko demokratia sitten Suomessa uhattuna? Ei ole. Mutta demokratia vaatii sekä päättäjiltä että kansalaisilta valppautta ja vaivannäköä. Demokratia edellyttää kansalaisten osallistumista ja kansalaisten kuuntelemista.
Välinpitämättömyys on suurin uhka demokratialle. Niinkin arkinen asia kuin äänestäminen seuraavissa kuntavaaleissa on demokratian puolustamista.
Yhdysvalloissa kysellään nyt, miten on mahdollista, että Trump valittiin ja melkein kaksi kertaa presidentiksi. Tässä riittääkin pohtimista.